Wider-instituutin johtaja Tony Addison paneelikeskustelussa huhtikuussa 2012.
Kuva:
Russavia
UNCTAD
Blogi

Kehitysyhteistyön ajatushautomot laitettiin paremmuusjärjestykseen

Helsingin Katajanokalla sijaitseva YK-yliopiston Wider-instituutti on rankattu neljännen kerran peräkkäin maailman kymmenen parhaan kehitysyhteistyö-ajatushautomon joukkoon. Wider sijoittui tänä vuonna sijalle seitsemän.
Jukka Aronen
30.1.2014

***

Termi "ajatushautomo" voi herättää kummallisiakin mielikuvia, kuten sen sotaisalta kuulostava englanninkielinen vastine "think-tank".

Näissä hautomoissa ja tankeissa ei kuitenkaan ole kyse muusta kuin laitoksista, jotka ovat ryhtyneet popularisoimaan oman alansa tiedettä kyetäkseen vaikuttamaan päättäjiin ja myös suuren yleisön mielipiteisiin. Parhaimmillaan ne kurovat umpeen perinteistä tieteentekijöiden ja ei-tieteilijöiden kuilua.

Toki osa ajatustankeista on suoraan yhteydessä johonkin puolueeseen tai saa rahansa liike-elämältä, eikä siksi noudata tiukkaa tieteenteon etiikkaa.

***

Jotta jyvät erottuisivat akanoista, yhdysvaltalaisessa Pennsylvanian yliopistossa on alettu pistää ajatushautomoita paremmuusjärjestykseen.

Tällaisen ranking-listan teko poikkeaa paljon perinteisestä akateemisesta pisteyttämisestä, joka perustuu pitkälti siihen, kuinka paljon yhden tutkijan julkaisuja lainataan muiden tutkijoiden julkaisuissa. Ajatushautomot saavat puolestaan bonusta siitä, miten ne ovat onnistuneet vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan.

Suosikkikriteerini on vaikeasti mitattava, mutta hienolta kuulostava: miten organisaatio on onnistunut saamaan positiivista muutosta aikaan ja parantanut siten oman maansa kansalaisten elämänlaatua (parempia palveluita ja tuotteita, terveempi keho ja mieli, parempi ympäristön tila, laajemmat poliittiset oikeudet, vahvemmat instituutiot).

Silmiinpistävää on myös modernin viestinnän painottaminen. Monessa kohtaa kriteeristöä arvostetaan toimijoita, jotka osaavat lähestyä yleisöään interaktiivisesti verkkosivustojen, blogien ja sosiaalisen median kautta.

Viimeksi mainittu näkyy tuloksissa. Omat Twitter-suosikkini ODI ja CGD löytyvät listan alkupäästä. Kummallista on, että some-melskauksestaan huolimatta ne näyttävät ehtivän tehdä myös kiinnostavaa tutkimusta ja raportointia.

Lista herättää myös epämiellyttäviä ajatuksia. Onko globaalin kehitysyhteistyöagendan muovaaminen yhä enemmän muutaman sosiaalista mediaa taitavasti käyttävän instituution käsissä vai mahdollistaako some aiempaa moniäänisemmän keskustelun?

Omat kokemukseni kertovat, että kun ajankäyttö on rajallista, myös mediaseuranta keskittyy niihin "tärkeimpiin".

***

Tässä alla siis Yhdysvallat- ja Britannia-painotteinen listaus kymmenestä korkeimmalle arvostetusta kehitysyhteistyöteemoihin keskittyvästä organisaatiosta (seuraavat pohjoismaalaiset olivat Tanskan DIIS sijalla 14 ja Norjan NUPI sijalla 21).

  1. Brookings Institution (United States)
  2. Center for International Development (CID) (United States)
  3. Overseas Development Institute (ODI) (United Kingdom)
  4. Center for Global Development (CGD) (United States)
  5. Woodrow Wilson International Center for Scholars (United States)
  6. Chatham House (United Kingdom)
  7. United Nations University World Institute for Development Economics Research (UNUWIDER) (Finland)
  8. International Food Policy Research Institute (IFPRI) (United States)
  9. Center for Strategic and International Studies (CSIS) (United States)
  10. Council on Foreign Relations (CFR) (United States)