Kahvikuppi, jossa Kepan ja Kehyksen logot
Suomeen on syntynyt uusi, globaalia oikeudenmukaisuutta ajava kattojärjestö.
Kuva:
iStock / kuvankäsittely: Teemu Kumpulainen
Blogi

10 kysymystä uudesta kattojärjestöstä

Kehitysyhteistyön kattojärjestöt Kepa ja Kehys ovat historiallisen yhdistymisen kynnyksellä. Mutta mitä yhteinen kattojärjestö käytännössä merkitsisi?
Mimosa Hedberg
22.11.2017

Kepan ja Kehyksen jäsenjärjestöt pääsevät pian päättämään vuosikokouksissaan, muodostavatko kaksi kehitysyhteistyön kattojärjestöä uuden yhteisen kattojärjestön.

Molempien kattojärjestöjen nykyiset hallitukset puoltavat yhdistymistä, jota on ollut isossa roolissa suunnittelemassa jäsenjärjestöistä koostuva työryhmä. Entä mitä konkreettista uuden järjestön luominen merkitsisi – muuttuuko nimi, johtaja tai järjestön tarkoitus?

Kysyimme Kepan hallituksen istuvalta puheenjohtajalta Pertti Majaselta kymmenen käytännön kysymystä uuden kattojärjestön rakentamiseen liittyen.

1. Mitä järjestöjen liittyminen yhteen käytännössä tarkoittaa?

Tässä ei ole vain kyse teknisestä yhdistymisestä. Pyrimme vastaamaan kehitysyhteistyön muuttuneeseen toimintaympäristöön. Uuden järjestön ytimessä ovat kestävä kehitys ja globaali oikeudenmukaisuus. Yhdistymisen pääperiaatteita ovat järjestövetoisuus sekä Kepan ja Kehyksen olemassaolevien vahvuuksien säilyttäminen.

2. Mitä hyvää yhteisellä kattojärjestöllä saavutetaan verrattuna vanhaan tilanteeseen?

Ensimmäinen yhdistymistä käsitellyt jäsenjärjestöistä koostuva työryhmä totesi, että Kepan ja Kehyksen strategiat ovat melko identtiset. Nyt on tarpeen integroida EU-kysymykset osaksi koko kehitysyhteistyön kokonaisuutta. EU:n kehitysyhteistyö on myös osa Suomen kehityspolitiikkaa.

Uuden kattojärjestön luominen poistaisi vanhoja ongelmia ja toiminnan päällekkäisyyksiä. Uusi järjestö toisi uusia instrumentteja, mahdollisuuksia sekä lisää resursseja vastata kehityspolitiikan isoon murrokseen.

3. Miten järjestö perustetaan käytännössä?

Jos jäsenjärjestöt äänestävät yhdistymisen puolesta, luodaan uusi kattojärjestö Kepan Y-tunnuksen pohjalle. Tammikuun alusta alkaa puolen vuoden siirtymäkausi, jonka aikana Kepan ja Kehyksen hallitukset kokoontuvat yhdessä. Kyseessä ei kuitenkaan ole uuden järjestön juridinen elin. Tällä välikaudella harjoitellaan yhdessä toimimista ja kehitetään uuden järjestön rakenteita. Kesäkuun lopussa olisi tarkoitus olla valmiina aidosti uusi järjestö, jolla on myös uusi nimi.

4. Mikä uuden järjestön nimeksi tulee? Voidaanko siitä järjestää vaikka ideakilpailu tai äänestys?

Varmaankin jonkinlainen ideakilpailu voitaisiin järjestää, mutta ei kovin suurella rahalla. Se olisi samalla hyvä tilaisuus tehdä uutta brändiä ja asiaa tunnetuksi. Mutta ei kuitenkaan mennä asioiden edelle, vaan odottakaamme vielä kärsivällisesti järjestöjen syyskokousten päätöksiä 27.11.

5. Säilyvätkö uudessa järjestössä tärkeät koulutuspalvelut, EU-rahoitusneuvonta, vaikuttamistyö, Maailman Kuvalehti, Maailma kylässä -festivaalit ja monet muut Kepan ja Kehyksen palvelut jäsenjärjestöille?

Ne palvelut, joita voi kutsua vahvuuksiksi, säilyvät, ja niitä molemmilla järjestöillä riittää. Kummankin kattojärjestön henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon, ja henkilöstöthän ovat juuri näiden järjestöjen suurin vahvuus. Silti henkilökunnan osaaminen ei määrää organisaation sisältöä. Uudessa järjestössä vahvuuksien säilyttäminen ja järjestövetoisuus ovat keskiössä.

6. Milloin uusi järjestö aloittaa toimintansa?

Toivottavasti heinäkuussa 2018. Kaikki riippuu kuitenkin ennen kaikkea siitä, mitä Kepan ja Kehyksen vuosikokoukset päättävät marraskuun 27. päivänä yhdistymisestä.

7. Onko uudessa järjestössä mitään huonoa tai jotain menetettävää?

Varmaankin jotkut jäävät kaipaamaan järjestöjen vanhoja nimiä. Minullakin on Kepan nimeen tunneside jo 1980-luvulta Kepan perustamisesta lähtien. Tuolloin UM:ssä Martti Ahtisaaren johdolla toteutetussa hallintouudistuksessa perustettiin uusi kansalaisjärjestötoimisto, jonka ensimmäinen päällikkö minusta tuli. Siinä yhteydessä teimme yhdessä Kepan ensimmäisen toiminnanjohtaja Folke Sundmanin kanssa Kepan ja UM:n ensimmäisen yhteistyösopimuksen. Tiedän, että monet ovat panneet puolet elämästään näihin järjestöihin.

Silti uskon, että kansainvälinen nimi olisi hyväksi uudelle kattojärjestölle. Kepa tai Kehys eivät itsenään kerro tarpeeksi järjestöjen toiminnasta.

8. Kuka uutta järjestöä johtaa – tai milloin johtaja valitaan?

Johtajakysymystä käsitellään vielä tällä hetkellä uudessa työryhmässä, joka koostuu sekä Kepan että Kehyksen puheenjohtajista, kahdesta jäsenjärjestötyöryhmän edustajasta, muutosprosessin fasilitaattorista Juha Heikkalasta sekä juristista. Meidän olisi määrä vielä ennen vuosikokouksia esittää hakuprosessi uuden järjestön toiminnanjohtajan valitsemiseksi.

Koska vanhoilla järjestöillä on kummallakin oma johtajansa, liittyy uuden johtajan valintamenettelyyn monia juridisia ja hallinnollisia koskevia kysymyksiä, joita ryhmämme juuri on selvittämässä. Siksi tähän hyvin keskeneräiseen asiaan ei juuri nyt voi mennä tätä syvemmälti.

9. Säästävätkö järjestöt jäsenmaksuissa, kun useat järjestöt ovat aikaisemmin maksaneet jäsenmaksuja kahteen järjestöön?

Säästävät, jäsenmaksuja ei enää tarvitsisi maksaa tuplasti.

10. Millä mielellä odotatte uuden järjestön toiminnan aloittamista?

Jään pois Kepan hallituksen puheenjohtajan paikalta vuodenvaihteessa. Se ei vähennä odotuksiani siitä, että tästä yhdistymisestä tulee hieno juttu kaikille meistä – ja kaikille teistä, järjestöissä ja henkilöstöissä. Uuteen järjestöön on synnyttävä yhteishenki, joka kasvaa ja jolle voi rakentaa paljon uutta, jota jo nyt suuresti muuttunut toimintaympäristö meiltä edellyttää.  Pöytä on katettu uusille mahdollisuuksille.