rikkonaisesta ikkunasta näkyy kaupunki
Al-Shabaab on yksi raportissa mainituista järjestöistä. Tuhon jälkiä Mogadishussa 2011.
Kuva:
Stuart Price
UN
Artikkeli

Väkivaltainen ekstremismi uhkaa kääntää kehitystä taaksepäin Afrikassa

Koulutus, säällinen työ, kansalaistoiminta ja hyvä uskonnon lukutaito ehkäisevät ajautumista väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, kertoo UNDP:n tuore raportti.
Pauliina Savola
17.5.2018

Journey to Extremism in Africa: Drivers, Incentives and the Tipping Point for Recruitment -tutkimus julkistettiin Suomessa 7.5.2018. Kaksivuotisen tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä ovat juurisyyt jotka voivat ennustaa liittymistä ääriliikkeeseen. Tutkimus pyrkii hahmottamaan rekrytointiin johtanutta polkua aina lapsuudesta siihen ratkaisevaan hetkeen, jolloin ääriliikkeeseen liitytään.

“Suurimmassa osassa tapauksia, paradoksaalisesti, valtion toiminta on ollut käänteentekevä syy siihen, miksi yksilö on ajatunut ääriliikkeeseen Afrikassa”, raportti alleviivaa. Käytännössä se on tarkoittanut valtion harjoittamaa väkivaltaa sekä vallan väärinkäyttöä. Useimmiten mainittu syy olikin perheenjäsenen tai ystävän kuolema tai pidätys.

Raporttiin on haastateltu yli 700 alle 30-vuotiasta ihmistä, joista vajaa 500 ovat olleet vapaaehtoisesti ääriliiketoimintaan lähteneitä. Vertailuryhmänä haasteltiin 145 ihmistä, jotka eivät ole osallistuneet ääriliikkeisiin.

Vastaajat koostuivat pääsääntöisesti Al-Shabaabin, Boko Haramin sekä ISIL/ISISin toimijoista. Haastatteluja toteutettiin vankiloissa ja pidätyskeskuksissa Keniassa, Nigeriassa, Somaliassa ja Sudanissa, sekä Kamerunissa ja Nigeriassa.  

Ekstremismi uhkaa kääntää kehityksen viisareita taaksepäin

UNDP:n Afrikan aluetoimiston johtajan Abdoulayea Mar Dieyen mukaan väkivaltaiset ääriliikkeet uhkaavat tehdä tyhjäksi kehitystavoitteet: ”Väkivaltainen ekstremismi asettaa suoran ja ilmeisen haasteen jo saavutetulle edistykselle monissa maissa, ja se uhkaa myös tyrehdyttää kehitystavoitteet sukupolvien ajalta, mikäli siihen ei puututa."

Väkivaltaisen ekstremismin jyrkkä kasvu Afrikassa on myös merkittävä uhka globaalille turvallisuudelle ja kehitykselle.

Raportti varoittaa, että kehitysyhteistyörahoituksen leikkaus tuntuu myös väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa työssä. Suomen hallituksen YK-järjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistuneissa leikkauksissa UNDP:n osuutta leikattiin peräti 94% prosenttia.

Vielä vuonna 2015 Suomi tuki UNDP:n työtä 15,6 miljoonalla eurolla. Samalla UNDP varoittaa suhtautumasta kehitysyhteistyöhön puhtaana turvallisuusinstrumenttina.

Yhteisiä piirteitä liittymiseen johtaneista syistä

  • kotoisin köyhiltä syrjäseuduilta.
  • vanhempien läsnäolo lapsuudessa oli verrokkiryhmää vähäisempää.
  • koulunkäynti jäi yleensä alle 10 vuoteen.
  • yli puolet kertoi uskonnollisten syiden vaikuttaneen liittymiseen. Silti 57% vastaajista oli  lukutaidottomia tai heillä on huono uskonnonlukutaito eli he tulkitsivat uskontoa toisen käden tiedon kautta.  
  • yli puolet oli turhautuneita taloudelliseen tilanteeseensa, säällisen työn puute oli yleisimmin mainittu tarve.
  • epäluottamus valtioon: yli 80 % värvätyistä uskoi, että valtio pitää huolta vain pienen vähemmistön tarpeista ja 75 % ei luottanut poliitikkoihin, armeijaan tai poliisiin.
  • suurimmalla osalla (yli 70 %) käännekohtana on ollut epäoikeudenmukaiseksi koettu valtion toiminta, kuten  ystävän tai perheenjäsenen surma tai pidätys.
  • internet ei ole ollut merkittävässä asemassa värväytymisessä, vaan se on erittäin paikallinen prosessi. Tämä saattaa kuitenkin muuttua, kun internetyhteydet myös Afrikassa paranevat.  
  • värväys on tapahtunut nopeasti – yli 80 % on liittynyt alle vuodessa, yli puolet kuukauden sisällä ensimmäisestä kontaktista.

Verrokkiryhmän haastattelujen perusteella vanhempien suurempi osallisuus lapsen elämässä, pidempi koulutuspolku (sekä sekulaari että uskonnollinen koulutus) sekä säällinen työ tai opiskelu olivat suojelevia tekijöitä. Keskimääräistä pidempi uskonnollinen koulutus näyttää tutkimuksen mukaan lisäävän vastustuskykyä ääriajattelua vastaan.  

“Tutkimustulokset haastavat sitä islamofobista retoriikkaa, joka on voimistunut maailmanlaajuisesti vastauksena väkivaltaiseen ekstremismiin. Uskonnon ymmärtämisen edistäminen tavalla, joka mahdollistaa opiskelijoiden kyseenalaistamisen ja haastaa uskonnollisia opetuksia kriittisesti, on merkittävä resurssi väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyssä,” raportissa todetaan.

Ihmisoikeusperustaisuus, oikeusvaltion tukeminen sekä kestävä kehitys lääkkeinä

Tulosten pohjalta raportti esittää, että väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyyn tulee pureutua paitsi turvallisuustoimin myös erityisessti vahvistamalla hyvää hallintoa, ihmisoikeusperusteisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. 

Yleiset kehitystavoitteet, erityisesti koulutukseen pääsy sekä säällinen, riittävän toimeentulon ja turvatun elämän tarjoava työ ovat merkittävässä asemassa.

Kehitysyhteistyön tärkeyden lisäksi raportti muistuttaa, että myös Afrikan valtioiden tulee kohdentaa kotimaista rahoitusta kehityksen tukemiseen. Raportti toteaa, että rauhanrakentamisen, kestävän kehityksen ja konfliktien ehkäisyn sijaan keskustelua ovat dominoineet turvallisuusnäkökulmat ja kansalliset intressit.

UNDP alleviivaakin, että sotilaalliset tai turvallisuusnäkökulmiin nojaavat ratkaisut eivät yksin riitä ratkaisemaan väkivaltaisen ekstremismin leviämistä, vaan tarvitaan laajaa kehitysnäkökulmaa.

Raportti peräänkuuluttaa kansainvälisen tuen kohdentamista väkivaltaisen ekstremismin juurisyihin tarttumiseen. Se painottaa kuitenkin, että kehitysyhteistyötä ei tule lähestyä ensisijaisesti radikalisaation ehkäisytoimena, vaikka toimilla onkin vaikutusta siihen maaperään josta mahdolliset syyt ääriliikkeiden viehätykseen itävät.

Suosituksissa korostetaan myös, ettei väkivaltaisen ektremismin ehkäisyä tule jättää yksin valtiollisten toimijoiden tai ulkovaltojen käsiin, vaan kansaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden on oltava mukana prosessissa.