Kepan asiantuntijoita eduskuntatalon edessä 0,7-kehitysyhteistyö kylttien kanssa
Kuva:
Hanna Vaittinen
Kepa
Artikkeli

Puolueiden näkemykset: Kehitysyhteistyö ja vahva kansalaisyhteiskunta

Kepan puolueohjelma-analyysi paljastaa, että kaikki tarkastellut puolueet Sinisiä lukuun ottamatta kannattavat kehitysyhteistyörahoituksen nostamista 0,7 % tasolle. Poliittista tahtoa löytyy myös kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.
Milja Suihko
12.10.2018

Puolueiden suhdetta Kepan hallitusohjelmasuosituksiin tarkasteltiin niiden kokojärjestyksessä viimeisimmän kannatuskyselyn mukaan.

Kehityspoliittinen linjaus on Vihreiden ohjelmassa kaikkein tarkimmin muotoiltu, sillä siinä otetaan kantaa kaikkein köyhimpien maiden osuuden lisäksi 0,7-tavoitteeseen pääsyyn vuoteen 2030 mennessä.

Avauksia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoituksesta Kepan suositusten mukaiseen viiteentoista prosenttiin ei ole, vaikka muutamia viittauksia kasvavaan globaalikasvatuksen tarpeeseen löytyy (SDP ja Keskusta).

Puolueet suhtautuvat myönteisesti kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen - onhan aktiivinen ja tiedostava kansalainen myös yksi demokratian elinehdoista.

Kannatukseltaan Vasemmistoliittoa edellä olevilta Perussuomalaisilta ei ole ilmestynyt globaaliteemoja käsittelevää ohjelmaa kahtena viime vuotena, joten puoluetta ei käsitellä tässä.

Kepan kehitysyhteistyötä ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa koskevat hallitusohjelmasuositukset:

  • Hallitus sitoutuu YK:n tavoitteeseen ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Hallitus varmistaa, että vähintään 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuus ohjataan kaikkein köyhimmille maille. Hallitus laatii suunnitelman ja aikataulun sille, kuinka Suomi saavuttaa nämä tavoitteet ennen vuotta 2030.
  • Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoitus kasvatetaan viiteentoista prosenttiin Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Kansalaisjärjestöjen rahoituksella mahdollistetaan myös järjestöjen kotimaassa tekemä globaalikasvatus, kehitysviestintä ja kehityspoliittinen vaikuttamistyö.
  • Hallitus varmistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja edistää päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä.
  • Hallitus varmistaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset tehdä kehitysyhteistyötä ja globaalikasvatusta, kehitysviestintää ja vaikuttamistyötä.

SDP:n Globalisaatio-ohjelmassa (2018) sitoudutaan 0,7 % tavoitteeseen, jota tavoitellaan parlamentaarisen sopimuksen kautta. Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen kansainvälisesti tunnustetaan ja muistutetaan, että myöskään Suomen vahvaa kansalaisyhteiskuntaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä.

Aktiiviseen kansalaisuuteen tarvitaan tietoa globaaleista kysymyksistä, mikä luo tarpeen nykyistä laajemmalle kansalaiskasvatukselle. Ohjelmassa mainitaan aktiivisen kansalaisuuden edistäminen osana koulujen opetussuunnitelmaa.

Kokoomuksen puoluekokouksen Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kannanotossa (2018) tuodaan esiin, miten kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas muiden Pohjoismaiden tasosta julkisen talouden tilan vuoksi. Puolueen hahmottelemia kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus, yksityisen sektorin vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.

Seuraavan vaalikauden tavoitteeksi asetetaan uskottava useamman vaalikauden polku kohti pitkän aikavälin 0,7 prosentin tavoitetta. Kansalaisjärjestöjen liikkumistilan ja rahoituksen turvaaminen ei nouse esiin Kokoomuksen viimeaikaisissa avauksissa.

Keskustan kesäkuun (2018) puoluekokous kannatti Suomen määrärahojen nostoa kohti kansainvälistä tavoitetta 0,7 % bruttokansantulosta, minkä saavuttamiseksi on laadittava ”realistiset ja kunnianhimoiset askelmerkit”. Vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa huomioitiin suomalaisten laaja osallistuminen järjestö- ja vapaaehtoistyökentän toimintaan, minkä vuoksi toiminnan perusedellytyksien turvaaminen pitkäjänteisen rahoituksen avulla nähtiin tärkeänä.

Keskustan vastikään julkaistu demokratia- ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan linjaus (2018) ottaa laajasti kantaa uusiin vaikuttamisen keinoihin sekä aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseen. Järjestöjen avustusjärjestelmää pyritään uudistamaan byrokratiaa keventämällä. Keskustan tavoitteena on, että kehitysyhteistyöhön voidaan tulevaisuudessa yhdistää koulutusvientiä vientikokeilujen kautta.

Vihreät on ainoa puolue, joka 0,7 % tavoitteen lisäksi nostaa esiin 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuuden ohjaamisen kaikkein vähiten kehittyneille maille. Kehitysyhteistyörahoituksen vahvistamiseksi esitetään kehitysyhteistyölakia, joka pitää sisällään suunnitelman ja aikataulun tavoitteeseen pääsemisestä vuoteen 2030 mennessä.

Kansalais- ja YK-järjestöjen tehokkaan ja tuloksellisen kehitysyhteistyön rahoitusta toivotaan nostettavan. Monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan työ kehityskysymysten parissa Suomessa halutaan mahdollistaa myös jatkossa.

Vasemmistoliiton tulevaisuusohjelmassa (2018) tavoitellaan Suomen kehitysyhteistyöbudjetin vuosittaista korotusta siten, että lähivuosina saavutetaan 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuus. Kehitysyhteistyön rahoituksen kasvattamisen lisäksi puolue haluaa tukea kansalaisyhteiskuntaa kotimaassa ja muualla.

Vasemmistoliitto muistuttaa, ettei kehitysyhteistyövaroja tule käyttää kaupallisen yritystoiminnan edistämiseen tai muuhun toimintaan, joka olisi ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden tai periaatteiden kanssa.

RKP puolsi kehitysyhteistyörahoituksen nostoa lyhyellä aikavälillä 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta muun muassa keväällä vastauksessaan puoluekokousaloitteeseen.

Kristillisdemokraattien periaateohjelmassa (2017) äärimmäisen köyhyyden vähentäminen nähdään tärkeänä tavoitteena. KD kannattaa muiden puolueiden tavoin kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyön painopisteiksi hahmotellaan tasa-arvoa, koulutusta sekä työn, toimeentulon ja ihmisoikeuksien edistämistä. Periaatteeksi linjataan myös aktiivisen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen.

Sinisen tulevaisuuden periaateohjelmassa (2018) kannatetaan humanitääristä kriisiapua konfliktialueille, mutta suhtaudutaan kriittisesti perinteiseen julkisesti rahoitettuun kehitysapuun, joka ”ei ole onnistunut estämään siirtolaiskriisiä eikä hillitsemään kehittyvien maiden väestönkasvua.”