Naisten marssi Washingtonissa.
Naisten marssi Washingtonissa presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeisenä päivänä.
Kuva:
Stephen Melkisethian
Flickr
Artikkeli

"Nyt pelataan naisten hengellä"

Seksuaalioikeuksia vastustavat, vahvasti lobbaavat konservatiiviset ryhmät ovat EU:ssa kasvava voima, joka muodostaa uhkan sekä eurooppalaisille että köyhien maiden naisille.
Anna-Stiina Lundqvist
20.2.2017

Naisvastaisuus on tullut politiikkaan. Donald Trumpin kielteinen suhtautuminen naisten aborttioikeuksiin johtaa siihen, että seksuaaliterveyspalvelut vähenevät kehitysmaissa dramaattisesti. Myös Puolassa on yritetty rajoittaa jo ennestäänkin tiukkaa aborttilainsäädäntöä.  

Seksuaalioikeuksien vastustajien vahva EU-lobbaus käy  ilmi europarlamentaarikko Heidi Hautalan tilaamasta selvityksestä, joka oli esillä Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa viime viikon perjantaina. Vilkkaassa keskustelussa pohdittiin naisvastaisuutta ilmiönä, sen taustasyitä sekä sitä, mistä ilmiö saa käyttövoimansa.  

Tilaisuudessa peräänkuulutettiin myös Suomelta ja EU:lta vastausta nouseviin kielteisiin trendeihin. Ministeri Kai Mykkänen antoikin sarjan lupauksia, vaikka myönsi samalla, ettei Yhdysvaltojen jättämään rahoitusvajeeseen voida vastata samalla mitalla. 

Jatkossa Suomi painottaa maaohjelmissaan entistä enemmän seksuaaliterveyskysymyksiä. Tämä näkyy muun muassa uudessa ohjelmamaassa Myanmarissa, kuten myös Somaliassa, jossa yli puolet rahoitusvolyymistä tullaan käyttämään naisten ja tyttöjen lisääntymisterveyteen.  

Ensimmäiseksi naistyötä painotetaan kansainvälisten kansalaisjärjestöjen valtionavustusten hakukierroksella, joka on juuri avattu.  

”Päätös ei ole ihan helppo, sillä se on lisärahoituksen puuttuessa väistämättä pois muusta kehitysyhteistyöstä. Ehkä on kuitenkin oikein tehdä näin,” Mykkänen summasi ajatuksensa ja kannusti samalla varakkaita yksityishenkilöitä tukemaan toimintaa.

Suukapulalain dramaattiset vaikutukset 

Tilaisuudessa puhunut Heidi Hautala pisti toivoaan kansainväliseen humanitääriseen oikeuteen, jonka päätökset menevät vaikuttavuudellaan jopa ohi maiden omien lainsäädäntöjen. Tällöin kansainvälinen oikeus voi muun muassa mahdollistaa sodassa raiskattujen naisten oikeuden kaikkiin terveyspalveluihin, kuten turvalliseen aborttiin maissa, joissa abortit ovat muuten kiellettyjä.  
 
Naisten keho on asetettu poliittiseksi pelikentäksi, aloitti Väestöliiton Hilkka Vuorenmaa ja jatkoi toteamalla, kuinka abortit kriminalisoiva politiikka ei ehkäise abortteja, vaan lisää vaarallisten aborttien määrää.

Viime vuosina esimerkiksi äitiyskuolemia ja hiv-tartuntoja on saatu vähennettyä huomattavasti. Tähän myönteiseen kehityskulkuun on luvassa muutos, jos seksuaaliterveyspalvelut vähentyvät 

Suukapulalaiksi kutsuttu, Trumpin allekirjoittama "global gag rule" vaikeuttaa muutenkin lääkärin ja potilaan suhdetta ja laskee palvelun tasoa, kun hoitohenkilökunta ei saa enää puhua avoimesti apua hakevalle hoidon vaihtoehdoista. 

Seksuaaliterveys ei ole moraalikysymys 

Miksi naisvastaisuuteen on sitten menty? Heidi Hautala näki tilanteessa joka puolella ilmenevän patriarkaatin epätoivoisen yrityksen pitää vallastaan kiinni. Tähän liittyy ahdistus vallan menetyksestä ja nopeasti edistyvästä globalisaatiosta, joka muuttaa yhteiskuntia ja perheitä.  

Hautala piti valitettavana, kuinka monet uskonnolliset yhteisöt ja kirkot antavat kehitykselle vahvaa tukea. Hän näki myös yhtäläisyyksiä nousevan äärioikeiston ja naisvastaisen liikkeen retoriikoissa.  

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen totesi kehityksen olevan osa laajempaa, esimerkiksi korkeasta työttömyydestä johtuvaa kansalaisten muutosahdistusta.  

”Kun ollaan ahdistuneita, tunnetaan enemmän vetoa menneeseen ja konservatiivisiin arvoihin, joista sitä turvaa ei kuitenkaan tosiasiassa löydetä,” Sarkkinen totesi. 

Hilkka Vuorenmaa puolestaan totesi, että vasta kun seksuaalikysymykset aikoinaan erotettiin esimerkiksi Suomessa moraalikysymyksistä, alkoi tapahtua edistystä.  

”Niin kauan, kun asiaa käsitellään moraalin näkökulmasta, ei mikään muutu,” Vuorenmaa totesi.  

Yhteistä nimittäjää etsimässä 

Toivoakin on. Hautala näki nais- ja tyttöliikkeen nousevan kehitysmaissa, mutta pahoitteli samaan hengenvetoon suomalaisilta kansalaisjärjestöltä leikattua rahoitusta, joka on vastannut juuri tähän tarpeeseen.  

Konservatiivisille voimille puhuttaessa yhteinen nimittäjä löytyy helpoiten turvattomien ja vaarallisten aborttien vastaisista kysymyksistä. Yleisöstä peräänkuulutettiin miesten mukaanottoa keskusteluun, jolloin Sarkkinen muistutti kansainvälisestä #heforshe -kampanjasta, johon voisi kannustaa myös suomalaisia julkisuuden henkilöitä. 

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtaja Sarkkinen päätti tilaisuuden toteamalla, kuinka Trumpin valinnasta on ollut ainakin se hyöty, että ennen pienen piirin keskustelunaiheesta on tullut yleisesti kiinnostava teema.  

Seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymykset tarvitsevat kuitenkin jatkuvaa julkisuutta ja suuren yleisön tukea lisäämään painetta poliittiselle sitoutumiselle ja rahoituksen mittavalle kasvulle. 
 
Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä, europarlamentaarikko Heidi Hautala ja Väestöliitto järjestivät Naisten oikeudet uhattuna - Trumpin politiikka ja konservatiiviset voimat EU:ssa -keskustelutilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa pe 17.2.2017.