civicus maailmankartta
Kuva:
CIVICUS
Artikkeli

Mikä on kansalaisyhteiskunta?

Kansalaisyhteiskunta muodostaa oman, valtiosta ja markkinoista erillisen toimintatilansa yhteiskunnassa. Kansalaisyhteiskunnassa kansalaiset järjestävät toimintaa vapaaehtoisesti omista toiveistaan ja lähtökohdistaan.
Pauliina Savola Sanna Ra
27.9.2018

Käytännössä tämä toiminta voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyön tekemistä, järjestötyötä, vaikuttamista päätöksentekoon tai vaikkapa keskustelun käymistä lehden mielipideosastolla tai verkossa.  

Kansalaisyhteiskuntatoimijat voidaan määritellä eri tavoin. He voivat vaihdella hetkittäin aktivoituvista kansalaisista ja yhteisöjen muodostamista ryhmistä vakiintuneisiin kansalaisjärjestöihin tai vaikkapa uskontopohjaisiin yhdistyksiin. Mikään toimija ei voi yksinään edustaa koko kansalaisyhteiskuntaa.  

Suomen ulkoministeriön kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa tällä tarkoitetaan yhteisen teeman, tavoitteen tai aatteen pohjalle perustettuja voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, yhteisöjä, verkostoja ja sosiaalisia liikkeitä, mutta myös esimerkiksi ei-kaupallista mediaa, säätiöitä ja tutkimuslaitoksia.

Globaalia yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan saralla tekee kansalaisyhteiskunnan yhteistyöverkosto Civicus, jolla on jäseniä yhteensä yli 145 maassa. Kepa on Civicuksen jäsen.

Civicus julkaisee vuosittain kansalaisyhteiskunnan tilaa valottavan The State of Civil Society -raportin ja seuraa Civicus Monitor-sivullaan avulla kansalaisyhteiskunnan tilaa globaalisti. 

Civicus jaottelee kansalaisyhteiskunnan tilan seuraaviin kategorioihin: avoin, kaventunut, estetty, tukahdutettu ja suljettu.  

kansalaisyhteiskunnan avoimuuden tila väkilukuun suhteutettuna
Kuva:
CIVICUS

Avoin (Open)

Valtio sekä edistää että suojelee kansalaisyhteiskunnan tilaa. Ihmiset ovat vapaita muodostamaan yhdistyksiä ja yhteiskunnallisia liikkeitä, osoittamaan mieltään julkisilla paikoilla ja jakamaan tietoa vapaasti ilman laillisia rajoitteita tai käytäntöjä.

Valtaapitävät sietävät kansalaisyhteiskunnan kritiikkiä ja luovat tilaa ja alustoja avoimelle ja kantaaottavalle vuoropuhelulle kansalaisten kanssa. Pääsääntönä on, että poliisi suojelee oikeutta osoittaa mieltä julkisesti, ja että rauhanomaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevat lait ovat linjassa kansainvälisten lakien ja standardien kanssa.

Media on vapaa, verkkosisällöt sensuroimattomia ja kansalaisilla on esteetön pääsy hallintoa koskevaan tietoon.  

Kaventunut (Narrowed)  

Vaikka valtio sallii yksilöiden ja kansalaisjärjestöjen harjoittaa yhdistymis- ja kokoontumisvapautta ja osoittaa mieltä, näitä oikeuksia vastaan myös rikotaan.

Ihmiset voivat muodostaa yhdistyksiä eri aloilla, mutta tämän oikeuden täysimääräistä toteutumista rajoittavat satunnainen häirintä, pidätykset tai hyökkäykset niitä kohtaan, joita pidetään kriittisinä valtaapitäviä kohtaan.

Mielenosoituksia ja -ilmaisuja voidaan järjestää rauhassa, mutta välillä virkavalta voi kieltää luvan vetoamalla esimerkiksi turvallisuuteen, tai se saattaa käyttää liiallista voimaa, kuten kyynelkaasua tai kumiluoteja, rauhanomaisesti mieltään osoittavia vastaan.

Media voi vapaasti levittää informaatiota, mutta valtio rajoittaa täyttä lehdistön vapautta joko tiukalla sääntelyllä tai kohdistamalla poliittista painetta median omistajia kohtaan.

Estetty (Obstructed)  

Valtaapitävät rajoittavat voimakkaasti lainsäädännöllä ja käytännön toimilla kansalaisyhteiskunnan tilaa. Kansalaisjärjestöjä on olemassa, mutta valtiokoneisto heikentää niitä laittomalla valvonnalla, byrokraattisella häirinnällä sekä halventavilla julkilausumilla.

Kansalaiset voivat järjestäytyä ja kokoontua rauhanomaisesti, mutta asettavat silloin itsensä alttiiksi viranomaisten liialliselle voimankäytölle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kumiluotien, kyynelkaasun tai pamppujen käyttöä.

Ei-valtiollisen median tila ja toimituksellinen itsenäisyys ovat rajattuja, ja toimittajiin kohdistuu fyysisen väkivallan ja rikossyytteiden uhka, mikä johtaa itsesensuuriin.  

Tukahdutettu (Repressed)  

Kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan voimakkaasti. Aktiivistit ja kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka arvostelevat valta-asemassa olevia joutuvat seurannan, häirinnän, pelottelun, vangitsemisen, loukkaantumisen ja kuoleman vaaraan.

Vaikka joitakin kansalaisjärjestöjä on olemassa, viranomaiset haittaavat niiden vaikuttamistyötä ja uhkailevat rekisteröinnin purulla ja toiminnan lakkauttamisella.

Rauhanomaisia mielenosoituksia järjestävät tai niihin osallistuvat joutuvat vallanpitokoneiston erityishuomion kohteeksi ja heitä kohtaan saatetaan käyttää liiallista voimaa, jopa tuliaseita. He voivat myös joutua massavangitsemisten tai kotiarestien kohteeksi.

Media tyypillisesti raportoi valtion näkökulmasta ja itsenäisiä ääniä jahdataan rutiiniomaisetsi ratsioilla, hyökkäyksillä tai pitkitetyllä lakitekinisellä häirinnällä. Nettisivujen ja sosiaalisen median alustojen käyttöä estetään ja internetaktivismia seurataan tarkkaan.

Suljettu (Closed)  

Kansalaisyhteiskunnan tila on sekä lainsäädännöllisesti että käytännössä suljettu. Pelon ja väkivallan ilmapiirissä valtiovalta sekä voimakkaat ei-valtiolliset toimijat saavat rutiininomaisesti vangita, vahingoittaa ja tappaa ihmisiä ilman laillisia seurauksia, jos he yrittävät harjoittaa oikeuttaan yhdistyä, kokoontua rauhanomaisesti tai käyttää sananvapauttaan.

Kaikki kritiikki virkavaltaa kohtaan johtaa vakaviin rangaistuksiin ja median vapaus on käytännössä olematon. Internetiä sensuroidaan, suuri osa verkkosivuista on estettyjä ja verkossa tapahtuva valtaapitävien kritisointi johtaa ankariin rangaistuksiin

taulukko maailman kansalaisyhteiskunnan tilasta
Kuva:
CIVICUS

Esimerkkejä eri puolilta maailmaa

Vietnam – suljettu

Perusoikeuksia rajoitetaan ankarasti Vietnamissa, missä maan Kommunistinen puolue valvoo tarkkaan julkista tilaa. Itsenäistä yhdistystoimintaa rajoitetaan vakavasti lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla esteillä, ja hallinto vaikuttaa kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Arkaluontoisia aiheita koskevat kokoontumiset ja tapaamiset on tehty vaikeiksi, koska niille pitää saada lupa etukäteen. Hallinto myös vaikeuttaa tapaamisia häiritsemällä, liiallisella voimankäytöllä sekä järjestäjien ja osallistujien pidätyksillä. Myös kriittisiä mielipiteitä esittävät ovat silmätikkuina.

Mediaa sensuroidaan kovalla kädellä, ja toisinajattelevia toimittajia ja bloggaajia pidätetään jatkuvasti epämääräisten rikoslakien nojalla.  
Esimerkkitapaus

Huhtikuussa 2018 kuusi ihmisoikeusaktivistia tuomittiin mielipiteidensä vuoksi pitkiin vankeusrangaistuksiin. Vain päivän kestäneessä oikeudenkäynnissä pisimmän tuomion, 15 vuotta, sai merkittävä ihmisoikeusasianajaja Nguyen Van Dai.

Hän on antanut oikeusapua ihmisoikeusrikkomusten uhreille sekä uskonnollisten vähemmistöjen edustajille. Myös viisi muuta syytettyä saivat 12–7 vuoden tuomiot rikoslain 79 pykälän mukaan, joka tarkoittaa vallankaappausyritystä. Aktivistit sijoitettiin vankiloihin satojen kilometrien päähän perheistään.

Venäjä – tukahdutettu  

Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut Venäjällä merkittävästi vuodesta 2012 lähtien. Valtio ja sen edustajat ovat hyökänneet voimakkaasti kansalaisyhteiskuntaa, ihmisoikeuksia, riippumatonta mediaa ja valtion vastustajia vastaan.

Sortotoimiin on kuulunut rauhanomaisten mielenosoittajien hakkaamista ja pidätyksiä, verkossa tapahtuvan ilmaisun ja kokoontumisvapauden rajoittamista uusilla tiukoilla laeilla, julmia hyökkäyksiä LGBT-yhteisöä ja ympäristöaktivisteja vastaan sekä kasvava suvaitsemattomuus toisinajattelua kohtaan.  

Sorron seurauksena monet kansalaisjärjestöt ovat lakkauttaneet toimintansa tai menettäneet rahoituksensa, mielenosoitukset ovat vaimenneet ja valtio on kasvattanut kontrolliaan internetistä.

Viranomaiset ovat jopa alkaneet pidättää yksittäisiä sosiaalisen median käyttäjiä, jotka julkaisevat valtion virallisen linjan vastaista sisältöä. Kansalaisyhteiskunnan tila on erityisen rajoitettu Pohjois-Kaukasuksen alueella, missä julkisen vallan edustajat häiritsevät toistuvasti toimittajia, ja uhkailevat ihmisoikeustarkkailua tekeviä järjestöjä.

Esimerkkitapaus

Maaliskuussa 2018 ennestään tuntemattoman Uusi Suuruus -liikkeen jäseniä pidätettiin. Heitä syytettiin poliittisen oppositiojärjestön perustamisesta, jonka viranomaiset myöhemmin leimasivat ääriryhmäksi.  Useimmat pidätetyistä olivat alaikäisiä, kuten Anna Pavlikova ja Masha Dubovik.

Heidän vanhempansa järjestivät elokuussa 2018 protestin, jossa vaadittiin reilua oikeudenkäyntiä. Iskulauseiden sijaan mielenosoittajat kantoivat leluja. Mielenosoituksen jälkeen pidätetyt siirrettiin kotiarestiin, mutta he eivät ole saaneet sairaalahoitoa. Pidätetyt ovat myös kertoneet kidutuksesta, väkivallasta ja uhkailusta.

taulukko protestien tukahduttamisen syistä
Kuva:
CIVICUS

Unkari – estetty

Vuosina 2015-16 Unkari oli Syyriasta ja Pohjois-Afrikasta sekä Afrikan sarvesta Eurooppaan saapuvien pakolaisvirtojen keskipisteessä. Unkarin hallinto on vastannut kiistanalaisesti asentamalla aidan eteläiselle rajalleen ja ottamalla käyttöön tukun turvapaikanhakijoihin suunnattuja siirtolaisuutta ja rajavalvontaa kiristäviä keinoja.

Samaan aikaan kansalaisvapaudet ovat heikentyneet. Hallituksen toimia arvostelevia kansalaisjärjestöjä on uhattu rekisteröinnin purulla ja niiden toimintaa tutkitaan perättömiin hallinnollisiin syihin vedoten.

Esimerkkitapaus

Kesäkuussa 2018 Unkarin parlamentti hyväksyi niin sanotun Stop Soros lakipaketin. Se sisältää tiukkoja turvapaikkasäännöksiä sekä mahdollistaa vankilatuomiot niille, jotka ”edesauttavat laitonta siirtolaisuutta” eli turvapaikanhakijoita auttaville järjestöille.

Poliittisten Vapauksien Projektin johtaja Attila Mráz kuvaili lakeja näin: “Uusi määräys käyttää rikoslakia pelotteena niitä kohtaan, jotka käyttävät laillisia keinoja Unkarin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien eli pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.”

Uruguay – avoin

Uruguayn valtion instituutiot ovat melko vahvoja, korruptio on vähäistä ja maassa on yksi alueen matalimmista rikostilastoista. Järjestäytymis-, kokoontumis- ja ilmaisuvapaudet on kirjattu perustuslakiin, jota kunnioitetaan myös käytännössä.

Kansalaisjärjestöt tietävät toimivansa turvallisessa ympäristössä ja uusia tiloja ja mekanismeja on avautunut sen jälkeen, kun vasemmistokeskustalainen Frente Amplio koalitio pääsi valtaan 2005.

Uudet areenat mahdollistavat kansalaisjärjestöjen osallistumisen, konsultoinnin ja yhteistyön julkishallinnon kanssa toimenpiteiden toteuttamisessa ja erityisesti sosiaalipalvelujen tuottamisessa.

Haasteita tuovat järjestöjen autonomian vaarantuminen, vaikuttamistyön taloudellinen kestävyys vaikkapa työsyrjinnän, sukupuolitetun väkivallan, sukupuoli- ja seksulaalivähemmistöjen oikeuksien, vankila-olojen ja tiedonsaannin teemojen parissa.    

Esimerkkitapaus

Vuonna 2018 Radio CW 41 -kanavan toimittaja Jorge Gutiérrez Pérez väitti, että kunnanvaltuutettu Danilo Vasallo häiritsi häntä. Kanavan johdolle lähettämässä kirjeessä valtuutettu pyysi Gutiérrezin ohjelman nauhoituksia kahdelta jaksolta.

Lisäksi hän kyseenalaisti toimittajan ohjelmassaan esittämää tietoa ja vihjasi, että Gutiérrez pitäisi erottaa. Uruguayn journalistiliitto tuomitsi kunnanvaltuutetun teot ”vallan väärinkäyttönä” ja ”sananvapauden loukkauksena”.

kaaritilasto aktivistien pidättämisen syistä
Kuva:
CIVICUS

Botswana – kaventunut

Olosuhteet kansalaisaktivismille Botswanassa ovat hyvät, mutta kaventumassa. Kansalaiset voivat vapaasti perustaa järjestöjä ilman valtion häirintää, ja kokoontua rauhanomaisesti ja osoittaa mieltä julkisesti. Silti uhkaukset sanavapautta ja riippumatonta mediaa kohtaan ovat huolestuttavia.

Kun vuonna 2014 julkaistiin artikkeli, jossa presidenttiä syytettiin liikennerikkomuksesta, jutun kirjoittanut toimittaja joutui pakenemaan Etelä-Afrikkaan. Vuonna 2015 kansalaisyhteiskunta puhui ”selittämättömästä pelon ilmapiiristä”.

Melko pienessä kahden miljoonan asukkaan maassa kriittiset äänet on helppo tunnistaa. Siksi monet puhuvat ääneen varoen.  

Esimerkkitapaus

Huhtikuussa 2018 Botswanaan valittiin uusi presidentti, Mokgweetsi Masisi. Toukokuussa hän epäsi tunnetun eteläafrikkalaisen asianajajan Joao Carlos Salbanyn pääsyn maahan. Salbany oli toiminut oikeudellisena neuvonantajana oppositiopuolue Botswanan Kongressipuolueelle.

Hänen kotiinsa oli murtauduttu aiemmin, jolloin hänen tietokoneensa ja puhelimensa oli varastettu. Presidentti Masisi perui Salbanyn maahanpääsyn epäämisen heti seuraavana päivänä.