kansalaisyhteiskuntalinjaus-kolme

Kansalaisyhteiskuntalinjaus: Järjestöjen vahvuudet ja roolit

Kansalaisyhteiskuntalinjauksen päivitykseen tähtäävässä kolmannessa työpajassa pohdittiin suomalaisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, ja erityisesti kansalaisjärjestöjen, tuomaa lisäarvoa ja erilaisia rooleja kehityspolitiikassa.
Auli Starck
20.4.2017

Suomessa kansalaisyhteiskunnalla on ollut tärkeä merkitys maamme kehityksessä, ja tätä esimerkkiä halutaan jakaa myös muille. Järjestöillä on kehitysyhteistyössä ja kehityspolitiikassa monia eri rooleja ja paljon annettavaa. Samalla on hyvä muistaa, että myös me suomalaiset saamme ja opimme paljon kehittyvien maiden ihmisten kanssa työskennellessämme.

Kansalaisjärjestöjen vahvuuksia ja rooleja

  1. Etelän kansalaisyhteiskuntien suora tukeminen.
  2. Ihmisoikeuksien, demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon edistäminen.
  3. Toiminta ruohonjuuritasolla kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten parissa.
  4. Toiminta sellaisilla aloilla, alueilla ja sellaisten ihmisryhmien keskuudessa, joihin muut kehitysyhteistyön keinot eivät ulotu.
  5. Vertaistuki kehittyvien maiden kumppanijärjestöille sekä niiden kapasiteetin vahvistaminen.
  6. Kansalaisyhteiskuntien ja heikompien ryhmien äänen kuulumisen varmistaminen.
  7. Järjestöjen globaalikasvatustoiminta, kehitysviestintä, vapaaehtoistyömahdollisuudet ja ruohonjuuritason kontaktit kehitysmaiden ihmisten kanssa edistävät suomalaisten globaalia vastuuntuntoa.
  8. Osallistumistapojen tarjoaminen ihmisille, jotka haluavat tukea globaalivastuullista toimintaa.
  9. Yhteyksien luominen ihmisten välille yli maantieteellisten, uskonnollisten, poliittisten, kulttuuristen tai kansallisuusrajojen.
  10. Laajat verkostot paikallisesti ja kansainvälisesti.
  11. Tiedon kerääminen ja jakaminen.
  12. Uusien innovatiivisten toimintamallien kokeileminen ja kehittäminen muiden toimijoiden kanssa.
  13. Nopea toiminta akuuteissa kriisitilanteissa.
  14. Valtiollisten toimijoiden ja yritysten toimien vastuullisuuden valvonta.

Työpajan aikana kolme eri työryhmää pohti aihetta vielä lisää eri näkökulmista ja tuotti seuraavat viestit uutta kansalaisyhteiskuntalinjausta varten.