Päättymätön kaupunki on usein köyhälle kova paikka
YK:n ennustaa, että nykyiset suurkaupungit ovat muuttumassa jopa 100 miljoonan hengen hulppeiksi mega-alueiksi. "Kehityksellä" on tietysti kääntöpuolensa.
Viime vuonna maailman väestöstä yli puolet asui ensimmäistä kertaa kaupungeissa maaseudun sijaan. Tämä muutos on huomioitu YK:n uudessa maailman kaupunkien tilaa koskevassa raportissa, jonka mukaan niin sanotut mega-alueet ovat nousemassa suurkaupunkien ja valtioiden edelle globaalin vallan keskuksina.
Brittiläinen The Guardian –sanomalehti kertoo, että raportin mukaan mega-alueita syntyy etenkin kehittyvässä maailmassa, esimerkiksi Kiinassa, Intiassa, Länsi-Afrikassa ja Brasiliassa. Urbanisaatio on "väistämätön" trendi.
"Tutkimus osoittaa, että maailman 40 suurinta mega-aluetta kattaa vain murto-osan maapallon asumiskelpoisesta pinta-alasta, ja niillä asuu alle 18 prosenttia maailman väestöstä. Silti ne vastaavat 66 prosentista taloudellisesta toiminnasta ja 85 prosentista teknologian ja tieteen alan innovaatioista", raportin toinen kirjoittaja Eduardo Lopez Moreno kertoo The Guardianille.
Vaikka YK:n raportin luvut olisivat yliampuvia, on selvää, että vauraus maapallolla keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin ja suuralueille. Vauraus tai toive vaurastumisesta vetää yhä enemmän väkeä suuralueille, eikä kukaan välttämättä hallitse kasvua. Luvassa saattaa olla logistinen ja yhteiskunnallinen painajainen, ellei kaupunki huolehdi vähempiosaisista.
"Mitä epätasa-arvoisemmaksi kaupungit muuttuvat, sitä suuremmalla riskillä taloudelliset eroavuudet johtavat sosiaalisen ja poliittisen ilmapiirin kiristymiseen. Urbaanien levottomuuksien todennäköisyys epätasa-arvoisissa kaupungeissa on suuri. Yleensä ne kaupungit, jotka vähentävät eriarvoisuutta, menestyvät", Moreno summaa.
