Viime tipassa

Hän miettii: "mukavaa, nyt minulla riittää kaasua pidempään", ja käyttää molemmat kaasupullot loppuun ennen kuin ostaa lisää. Ja kaasuhan yleensä loppuu silloin kun sillä kokataan, joten pullon loppuessa pitää joko lähteä kiireesti hakemaan lisää - tai lainata naapurilta jolla on aina täysi pullo kaapissa.

Samalla lailla hän korjauttaa autonsa jarrut. Kuluneet jarrupalat vaihdetaan, mutta mekaanikko sanoo, että myös niiden kiinnikkeet (mitä ne sitten ovatkin) pitää vaihtaa. Autolla voi kyllä ajaa vielä jonkin aikaa, mutta parempi olisi vaihtaa ne heti, ettei jää tielle. Sen sijaan että naapuri etsisi jostain ne kiinnikkeet valmiiksi, hän ajaa autolla 6000 kilometriä, minkä jälkeen auto ei enää suostu liikkumaan, sillä ne vitun kiinnikkeet on nyt niin rikki että renkaat kuumenevat kitkasta. Silloin hän jättää auton ajamatta ja alkaa etsiä kiinnikkeitä. Auto seisoo viikon, minkä aikana hän tarvitsee minulta ja hollantilaiselta pomoltaan kyytiapua lakkaamatta.

Ja vielä, sama tapahtuu sähkön ostamisen kanssa. Täällä on prepaid-sähköt, eli mittariin ostetaan koodi, jolla saa taas lisää kilowatteja. Mittarin valo muuttuu vähän alle sadassa keltaiseksi, jolloin minä kirjoitan kauppalistaan että seuraavalla kerralla on ostettava taas 30 eurolla sähköä (se on kallista täällä, ilmastointilaitteen käydessä sähköä menee helposti 50 eurolla kuussa). Mutta naapuri ei tee niin, vaan antaa sen valon punaiselle. Moneksi päivää. Eräänä iltana hän ei voi laittaa ilmastointia päälle, sillä sähköä on enää 7 kW, ja veljen perhe on kylässä. Ostamaankaan ei voi illalla lähteä, sillä auto ei toimi ja suomalainen naapuri jossain ulkona. Nukutaan siis kuumassa. Seuraavana päivänä soitetaan tutulle taksikuskille, jos hän voisi käydä ostamassa vähän sähköä ja tekstata koodin.

Sen lisäksi, että jatkuva viime tipassa eläminen tulee kalliiksi (esimerkiksi auton korjauttaminen hyvissä ajoin on halvempaa, joskus joutuu ajamaan taksilla, ...), se rasittaa naapurien hermoja ja tekee kaikesta tehottomampaa. Autot seisovat, ruoka jää puolivalmiina hellalle, työnteko viivästyy kun ei ole sähköjä, ja niin edelleen.

Myös monet yritykset toimivat näin, ja luulen valtionkin aika pitkälti toimivan. Kyse ei ole siitä, etteikö naapurilla olisi varaa ostaa asioita varastoon, eikä siitä että hän olisi tyhmä. Häntä viime tippa ja asioiden toimimattomuus vain ei haittaa niin paljon kuin minua. Hän ylittää sillat vasta, kun saapuu niiden luokse.