Uutiset

Jaa:

|

17.8.2010 | 15.07

Lester Brown: "Venäjän viljakato on herätyssoitto"

Tunnettu ympäristöasiantuntija kehottaa suitsimaan ilmastonmuutoksen ennen kuin se karkaa kokonaan käsistä.

Stephen Leahy

Lisää kommentti »

harvesting-in-jordan.jpg

Elonkorjuuta Jordaniassa (Kuvaaja: Donna Winton)

IPS -- Venäjän viljasatoa kutistava helleaalto varoittaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ennen kuin ilmastonmuutos karkaa käsistä, sanoo Lester Brown, joka johtaa perustamaansa Earth Policy -instituuttia.

Hän pitää pöyristyttävänä Yhdysvaltain miljarditukiaisia polttoaineeksi kasvatettaville viljakasveille ja kehottaa sen sijaan pystyttämään tuulimyllyjä pohjoisen Iowan pelloille.

Moskovan heinäkuun keskilämpötilat olivat kahdeksan astetta normaalia korkeammat, mikä on Brownin mukaan "täysin ennenkuulumatonta".

Vielä elokuussa Moskovassa mitattiin 40:tä hipovia lämpötiloja, vaikka kuukauden normaalilukema on 21 astetta.

Brownin mukaan maaperän kosteus alueella on laskenut tasolle, jollaisia nähdään kerran 500 vuodessa.

Vientiä rajoitetaan

Vehnäsatojen ennustetaan kutistuvan 40 prosenttia tai enemmän Venäjällä, Kazakstanissa ja Ukrainassa. Maiden kontolla on yhteensä neljännes maailman vehnänviennistä. Nyt Venäjä on kieltänyt viennin ja Ukraina harkitsee rajoituksia.

Tilanteen vaikutus ruoan hintoihin ei ole Brownin mukaan vielä selvillä.

"Elokuun alussa vehnän, maissin ja soijan hinta oli hiukan korkeampi kuin vastaavaan aikaan 2007, jolloin hinnat alkoivat äkkiä nousta ennätyslukuihin", hän sanoo.

Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasupäästöt sitovat yhä enemmän auringon energiaa, ja asiantuntijat ennustavat helleaaltojen ja kuivuuskausien yleistyvän.

Viime vuonna Australiassa koettiin pahin kuivuus vuosisatoihin. Kuumuus ja tulipalot surmasivat satoja ihmisiä ja murskasivat satotoiveet.

Euroopassa kuoli 53 000 ihmistä kesän 2003 kuumuuteen, jonka myöhäinen ajankohta pelasti viljan pahimmalta.

Pahemminkin voisi käydä

Jos Venäjän tämänkesäinen helleaalto olisi iskenyt Chicagon tai Pekingin ympäristöön, seuraukset olisivat olleet paljon tuhoisammat. Kummallakin alueella kasvatetaan viljakasveja viisinkertainen määrä Venäjään verrattuna, joten katovuoden vaikutusta maailman ruoantarjontaan ei pysty edes kuvittelemaan, Brown sanoo.

Hän arvioi, että silloin puhuttaisiin maailman viljasadon supistumisesta 100-200 miljoonalla tonnilla.

YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO pudotti elokuun alussa ennustettaan tämän vuoden vehnäsadosta 651 miljoonaan tonniin aiemmasta 676 miljoonasta. Sen mukaan vehnän hinta on kohonnut kesäkuusta lähtien yli 50 prosenttia.

"Venäjän helleaalto on herätyssoitto, joka muistuttaa maailman ruoan tarjonnan haavoittuvuudesta", Brown painottaa.

Useimmat yleiset ruokakasvit ovat herkkiä sekä kuumuudelle että kuivuudelle. Ilmaston lämpeneminen on jo heikentänyt riisisatojen kasvua 10-20 prosenttia 25 viime vuoden aikana osissa Thaimaata, Vietnamia, Intiaa ja Kiinaa.

Tutkijat keräsivät tietoja Aasiasta 227:ltä keinokastellulta tilalta, jotka viljelevät niin sanotun vihreän vallankumouksen viljakasveja. Yölämpötilojen nousun todettiin kutistaneen satoja merkittävästi.

Riisi kärsii kuumista öistä

"Kun yöt kuumenevat, riisisadot pienenevät", Kalifornian yliopiston Jarrod Welch ja muut tutkijat raportoivat Pnas-lehdelle elokuussa.

Aiemmat koeolosuhteissa tehdyt tutkimukset ovat viitanneet samaan suuntaan, mutta nyt tietoa saatiin ensi kertaa laajalla otoksella tosielämästä.

Kun maailman ruokavaroihin kohdistuu näin suuria paineita, on kerta kaikkiaan väärin, että Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia viljasta autojen polttoaineena, Brown painottaa.

"Etanolitukiaiset on lopetettava ja todellisia leikkauksia hiilidioksidipäästöihin tehtävä välittömästi", hän vaatii.

Maatieto

Venäjä

Lue lisää maantiedosta, väestöstä, taloudesta ja kehitysyhteistyöstä.

Klikkaa karttaa suuremmaksi kuvan oikeasta yläkulmasta.

Lisää uutisia aiheesta "Ympäristö"

14.5.2012 | Kolumnit
Aktivismia kiväärinpiippujen edessä
Kambodzhan tunnetuimman ympäristöaktivistin surma on muistutus siitä, että luonnon ja köyhien ihmisten puolustaminen on maan yksi vaarallisimmista ammateista.
, ,
9.5.2012
Lukiolaiset tenttasivat ministereitä kestävästä kehityksestä
Etelä-Tapiolan lukion ja Joensuun Lyseon oppilaat halusivat tietää, mitä Hautala, Niinistö ja Tuomioja tekevät paremman maailman eteen.
, , ,
Ympäristö
11.4.2012 | Kolumnit
Avoin tiedonvaihto avuksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Sään ääri-ilmiöiden yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Harvalla maalla on kuitenkaan strategiaa niiden varalta ja kehittyvillä valtioilla on heikot mahdollisuudet parantaa osaamistaan. Ratkaisu voisi löytyä kansainvälisestä yhteistyöstä.
,
16.2.2012 | Tausta-artikkelit
Halonen uskoo diplomatiaan, ilmastotieteilijät eivät enää
Ilmastotieteilijöiden paneeli on menettänyt lapsenuskonsa hallitusten viisauteen ja arvelee, että ratkaisut ilmastokriisiin löytyvät muualta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi Helsinki-prosessissa uskovansa edelleen neuvottelujen voimaan – ja saattoi samalla piikitellä Björn Wahlroosia.
, , , ,
14.5.2012 | Kolumnit
Aktivismia kiväärinpiippujen edessä
Kambodzhan tunnetuimman ympäristöaktivistin surma on muistutus siitä, että luonnon ja köyhien ihmisten puolustaminen on maan yksi vaarallisimmista ammateista.
, ,
9.5.2012
Lukiolaiset tenttasivat ministereitä kestävästä kehityksestä
Etelä-Tapiolan lukion ja Joensuun Lyseon oppilaat halusivat tietää, mitä Hautala, Niinistö ja Tuomioja tekevät paremman maailman eteen.
, , ,

Kommentit

Post new comment?

CAPTCHA
CAPTCHAn avulla pyritään estämään automatisoidut roskapostikommentit. Kirjoita laatikkoon kuvassa näkyvät sanat. Halutessasi voit ladata uudet sanat napsauttamalla ylintä sinistä nappia.