Uutiset

Jaa:

|

13.4.2010 | 12.45

Värillä on väliä

Ulospäin annetun kuvan mukaan alkuperäiskansat ovat Perun ylpeys. Pelkkää puhetta. Tosiasiassa he ovat toisen luokan kansalaisia.

Leena Honkasalo

1 kommentti »

Leena Honkasalo

Kiertelen ostoksilla pienessä perulaisessa kaupungissa, kun Andien sadekaudelle tyypilliseen tapaan alkaa yllättäen sataa kuin saavista kaataen.

Haen suojaa läheisen pankin ulkokatoksen alta, missä sadetta pitävät myös pari intiaanirouvaa. Tilaa riittäisi meille kolmelle mainiosti, mutta pankin vartija marssii heti paikalle ja kehottaa naisia siirtymään sivummalle sateeseen, jotta señorita saa odotella sateen lakkaamista rauhassa.

Minulla on vartijan mielestä heitä suurempi oikeus pysyä kuivana.

***

Suomessa rasismi on lähinnä muukalaisvihaa, mutta perulaiseen yhteiskuntaan pesiytynyt rasismi kohdistuu maan alkuperäisväestöön. Niitä, joille maa alun perin kuului, syrjitään ja väheksytään.

Sosiaalinen status kulkee käsi kädessä ihonvärin kanssa: vaalea iho kielii rikkaudesta, menestyksestä ja korkeasta koulutustasosta. Yläluokka on ylpeä eurooppalaisista juuristaan.

Television saippuaoopperoiden sankareiden ja sankarittarien iho on poikkeuksetta vaalea ja piirteet eurooppalaiset. Mainoksissa ympäri maailman myydään saavuttamattomissa olevaa ihannetta, ja Perussakin kaikkea shampoosta kivennäisveteen mainostavat valkohipiäiset, usein jopa sinisilmäiset kaunottaret.

***

Espanjalaisen siirtomaahallinnon aikana ihmiset jaoteltiin etnisen taustan mukaan jopa 17 eri kategoriaan tai kastiin. Valkoisen ja intiaanin liitosta syntyi mestitsi, valkoisen ja mustan lasta kutsuttiin mulatiksi, mustan ja intiaanin rakkauden hedelmä oli zambo.

Rotu rajasi mahdollisuudet elämässä ja sinetöi kohtalon aivan kuin Intian kastijärjestelmä. Perun varakuningaskunnan rikkaudet, luonnonvarat ja jopa asukkaat olivat espanjalaisten ja heidän jälkeläistensä omistuksessa. Ylempään kastiin kuuluva eli valkoisempi puoliso oli lottovoitto, koska liitosta syntyvien lasten sosiaalinen status parani ja he kipusivat luokkayhteiskunnan portaita. Otollisten avioliittojen seurauksena etnisyys saattoi sukupolvi sukupolvelta muuttua ja suku "valkaistua".

Vaikka Peru itsenäistyi jo vuonna 1821, valta pysyi tiukasti eurooppalaistaustaisen, maata omistavan eliitin käsissä.

Saksalainen matkailija J.J. von Tschud laati vuonna 1847 monimutkaisen taulukon perulaisesta "sekasikiöisyydestä", josta käy selkeästi ilmi rodun merkitys erittäin rasistisessa yhteiskunnassa. Tschud lisäsi kaavioon sivuhuomautuksia kuten "kurja rotu" tai "usein hyvin kaunis".

***

Surullista kyllä, rotuerottelu ei nyky-Perussakaan ole vierasta. Rasismi on kuin rutto, joka syövyttää perulaista yhteiskuntaa sisältä päin.

Nykyisin kategoriat eivät tosin ole yhtä hienojakoisia kuin Tschudin kaaviossa, vaan jako kulkee valkoisen yläluokan ja köyhän alkuperäisväestön välillä. Pakkaa sekoittavat afroperulaiset ja aasialaisten maahanmuuttajien jälkeläiset, mutta perusero on kuitenkin selvä. Oliivinvärinen iho, korkeat poskipäät, litteä nenä, tukeva ruumiinrakenne ja muut "intiaanipiirteet" tulkitaan merkiksi puutteellisesta älystä, köyhyydestä, tietämättömyydestä, likaisuudesta ja rumuudesta.

Moni Perun pääkaupunkiin Limaan muuttanut vuoristolainen häpeää puhua äidinkieltään quechuaa tai aimaraa julkisilla paikoilla, ja Limassa kasvaneet intiaanitaustaiset ihmiset usein valehtelevat, kun heiltä kysytään heidän juuristaan.

Cholo on valkoisten intiaaneista käyttämä halveksiva nimitys, ja se on pahin loukkaus ja haukkumanimi Perussa.

***

Kesäkuussa 2009 Perua ravisteli kohu, kun maan presidentti Alan García totesi, että Amazonin intiaanit "eivät ole ensimmäisen luokan kansalaisia". Garcían kommentti kuohautti ja käynnisti vilkkaan keskustelun siitä, keitä A-luokan kansalaiset ovat ja kuka tai mikä heidät määrittelee.

Paradoksaalista on, että juuri syrjityt alkuperäisasukkaat koristavat jokaisen Peru-matkaoppaan kantta.

Intiaanit värikkäine vaatteineen ja sombreroineen ovat turistibisneksen myyntivaltti. Cuzcon, Perun turistipääkaupungin kaduilla päivystää liuta pieniä lapsia lammas sylissä tai naisia laama vierellään, kaikilla yllään alkuperäisväestön perinteiset, riemunkirjavat asut. Heistä saa yhden solen eli 25 eurosentin maksua vastaan ottaa kuvan.

Ulospäin annetun kuvan mukaan alkuperäiskansat ovat Perun ylpeys. Pelkkää puhetta. Tosiasiassa he ovat toisen luokan kansalaisia.

***

Perulaiset ovat pohjattoman ylpeitä viitisen sataa vuotta sitten kukoistaneesta inkakulttuurista. Lukemattomat ravintolat, kaupat ja hotellit kantavat inka-nimeä, maan laajin apteekkiketju on nimeltään InkaFarma ja juoduin virvoitusjuoma on keltainen Inka Cola.

Maan quechua-intiaanit polveutuvat suoraan inkoista ja ovat säilyttäneet kielen lisäksi suuren osan vuosisataisista perinteistä niin maanviljelyn kuin vaatetuksen ja taiteiden saralla. Siitä huolimatta heitä ei samaisteta ihailtuihin inkoihin. 

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Perun naapurimaassa Boliviassa valittiin vuonna 2005 presidentiksi aimara-intiaaneihin kuuluva Evo Morales, joka on viidessä vuodessa parantanut merkittävästi alkuperäiskansojen asemaa.

Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta Boliviassa on sentään otettu ensimmäiset askeleet kohti tasa-arvoa. Bolivian pääkaupungissa La Pazissa järjestetään vuotuinen alkuperäisväestön oma kauneuskilpailu, jossa valitaan Miss Cholita Paceña eli La Pazin Miss Cholita. Intiaaninaiseen viittaava chola tai cholita on aimara- tai quechua-intiaanien itse käyttämänä neutraali ilmaus tai jopa hellyttelynimi.

Aitous on valttia näissä epätyypillisissä missikisoissa: osallistujien on tunnettava aimaroiden perinteet ja osattava kantaa perinteistä aimara-naisen asua kunnialla. Voittajat ovat nuorten intiaaninaisten roolimalleja ja kohottavat näiden itsetuntoa.

***

Intiaaninaiset pankin edessä kokoavat nyyttejään väistyäkseen sivummalle, kun kiirehdin sanomaan: "Älkää turhaan, olinkin jo lähdössä", ja livahdan tieheni.

Kiukku saa rankkasateen piiskaamat poskeni punertumaan, enkä tiedä, olenko vihainen naisia käskyttäneelle vartijalle vai itselleni, koska en tehnyt asiasta numeroa.

Kaksi kolmannesta Perun alkuperäisväestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, joten värillä on valitettavasti vielä väliä, eikä tilannetta pidä hiljaa hyväksyä.

Ei toki pidä uskotella, ettei etnisiä eroja ole. Päinvastoin tulisi tukea ja arvostaa alkuperäiskansojen kulttuuria – juuri sitä, mikä heidät erottaa valkoisista.

Etninen tausta ei kuitenkaan saa ratkaista etenemismahdollisuuksia elämässä. Niin kuin kansalaisyhteiskunta älähti presidentti Garcíalle, Perussa on vain ensimmäisen luokan kansalaisia.

Kirjoittaja palasi juuri Perun Andeilta, jossa hän oli vapaaehtoistöissä kahdeksan kuukautta. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Maatieto

Peru

Lue lisää maantiedosta, väestöstä, taloudesta ja kehitysyhteistyöstä.

Klikkaa karttaa suuremmaksi kuvan oikeasta yläkulmasta.

Lisää uutisia aiheesta "Tasa-arvo"

13.11.2014
Maailman onnellisuuserot tasoittuvat
Kehitysmaissa asuvien ihmisten tyytyväisyys elämää kohtaan on kasvanut. Useissa maissa ollaan jopa onnellisempia kuin teollisuusmaissa.
,
30.10.2014
Oxfam: Maailman varallisuuserot ovat karanneet käsistä
Oxfam herättelee uudella kampanjallaan maailman päättäjiä kaventamaan köyhien ja rikkaiden välistä kuilua. 2 kommenttia
, ,
16.10.2014
Credit Suisse: Lähes puolet maailman varallisuudesta rikkaimman prosentin käsissä
Maapallon globaali omaisuus kasvoi uuteen ennätykseen. Tasan jaettuna siitä riittäisi 44 000 euroa jokaiselle planeetan aikuiselle.
,
13.11.2014
Maailman onnellisuuserot tasoittuvat
Kehitysmaissa asuvien ihmisten tyytyväisyys elämää kohtaan on kasvanut. Useissa maissa ollaan jopa onnellisempia kuin teollisuusmaissa.
,
16.10.2014
Credit Suisse: Lähes puolet maailman varallisuudesta rikkaimman prosentin käsissä
Maapallon globaali omaisuus kasvoi uuteen ennätykseen. Tasan jaettuna siitä riittäisi 44 000 euroa jokaiselle planeetan aikuiselle.
,
4.11.2013 | Kolumnit
Feministien vihaajat tasa-arvon asialla
Suomalaiset feministit pitäisi viedä Afganistaniin katsomaan oikeita ongelmia – vai pitäisikö? 21 kommenttia
, , ,

Kommentit

"Espanjalaisen siirtomaahallinnon aikana ihmiset jaoteltiin etnisen taustan mukaan jopa 17 eri kategoriaan tai kastiin. Valkoisen ja intiaanin liitosta syntyi mestitsi, valkoisen ja mustan lasta kutsuttiin mulatiksi, mustan ja intiaanin rakkauden hedelmä oli zambo."

Korjausta tuohon väittämään sen verran että nuo löyhät kategoriat eivät olleet etnisiä vaan rodullisia jakoja. Ja intiaaneja on kutsuttu ja luokiteltu myös punaiseksi roduksi.

"Nykyisin kategoriat eivät tosin ole yhtä hienojakoisia kuin Tschudin kaaviossa, vaan jako kulkee valkoisen yläluokan ja köyhän alkuperäisväestön välillä. Pakkaa sekoittavat afroperulaiset ja aasialaisten maahanmuuttajien jälkeläiset, mutta perusero on kuitenkin selvä. Oliivinvärinen iho, korkeat poskipäät, litteä nenä, tukeva ruumiinrakenne ja muut "intiaanipiirteet" tulkitaan merkiksi puutteellisesta älystä, köyhyydestä, tietämättömyydestä, likaisuudesta ja rumuudesta."

Sekarotuiset ryhmät eivät minun käsitykseni mukaan aina halua kuulla ulkopuolisten tietämystä sekaverisyydestään - he haluavat ja heidät usein tänä päivänä tunnustetaan kuuluivaksi enemmistöön. Se on laajempi käsite kuin valkoinen eliitti - olisi poliittinen itsemurha lähteä karsinoimaan ihmisiä hallinnon taholta eri rotuluokkiin, joten Perun konsensus ymmärtääkseni kulkee "valkoiset" (valkoiset ja sekarotuiset mestitsit - monet mestitsit saattavat tosin olla puhdasrotuisia intiaaneja), punainen rotu, keltainen rotu ja "mustat" riippumatta sekarotuisuudesta (vaikka Perussa tuskin on puhdasveristä mustaa enää). Esim. Kolumbiassa ja Venezuelassa mestitsit ja mulatit ovat jo sekoittuneet keskenään ja määrittely on erittäin vaikeaa. Ihonväristä sen verran että puhdasrotuisten Perun intiaanien ihonväri ei ole oliivi - vaan punertavan ruskea - välimerenrodun yksilöt ovat usein oliivinvärisiä.

Säännöt

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
CAPTCHAn avulla pyritään estämään automatisoidut roskapostikommentit. If you cannot read Finnish, please send your comments to: comments@kepa.fi.
Kirjoita vastaus alla olevaan kenttään.