| Kehitysyhteistyö

30.3.2010 | 17.06

Wahlroos, Kankkulan kaivo - ja laittomat pääomavirrat

Talousmies Björn Wahlroosin mielestä kehitysapu pitäisi lopettaa, koska se on "rahan heittämistä Kankkulan kaivoon". Tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että jokaista kehitysapusangollista kohden Kankkulan kaivosta katoaa veroparatiiseihin laittoman pääomapaon muodossa kymmenisen rahasankoa.

Lieneekö tässä kuvassa se viime viikkoina puhuttanut Kankkulan kaivo?

Talouselämän suurmies Björn Wahlroos totesi Suomen Kuvalehdessä (11/2010), että kehitysapu on yksi Suomen valtion "turha meno", joka pitäisi nykyinen taloustilanne huomioon ottaen lopettaa kokonaan.

"Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu", Wahlroos sanoi Suomen Kuvalehden mukaan.

"Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita."

Kehitysapuheitto oli vain pieni osa laajaa artikkelia, mutta se keräsi paljon huomiota – puolesta ja vastaan – ja sitä Wahlroos epäilemättä yksinkertaistetulla ja värikkäällä ilmaisullaan tavoittelikin.

Wahlroos viittasi haastattelussaan Dambisa Moyoon, kehitysapukriittisen Dead Aid (Kuollut apu) -kirjan kirjoittajaan. Moyon pääargumentteja on, että talouskasvu on tie ulos köyhyydestä.

Elinkeinoelämälle suotuisa toimintaympäristö vaatii kuitenkin yhteiskunnalta riittävää infrastruktuuria, koulutusjärjestelmiä ja hyvää hallintoa - ja juuri niihin kehitysyhteistyöllä tähdätään.

Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan otollista ympäristöä taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiselle, vaan se tarvitsee tuekseen esimerkiksi oikeanlaista lainsäädäntöä ja pääomaa. Etenkin jälkimmäisen puuttuminen luo suuren esteen kaikenlaiselle kehitykselle.

Kehitys on siis kiinni myös pankeista ja pankkiireista, joille ei pitäisi tulla yllätyksenä, että suuri osa köyhien maiden pääomasta virtaa laittomasti pois maasta. Ylivoimaisesti suurin osa siitä johtuu monikansallisten yritysten veronkierrosta, jota ne veroparatiisien kautta tekevät.

Pääomapako on köyhiltä pois

Afrikka on suurin kehitysavun vastaanottajamaanosa, ja myös Suomenkin kahdenvälisestä kehitysavusta sinne kanavoituu reilu kolmannes.

Yhdysvaltalainen Global Financial Integrity (GFI) -tutkimuslaitoksen viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan laittoman pääomapaon muodossa Afrikasta kuitenkin virtaa kaksi kertaa niin paljon rahaa ulos kuin mitä sinne kehitysapuna maksetaan.

"On keskeistä saada tämä pääoman tuhoisa virta tyrehtymään, jotta nämäkin rahat voidaan käyttää taloudelliseen kehitykseen ja köyhyyden helpottamiseen", sanoo GFI:n johtaja Raymond Baker.

Laiton pääomapako tarkoittaa varoja, jotka on ansaittu, siirretty tai käytetty rikkoen jonkin maan lakeja. Kyse on varoista, joiden alkuperä liittyy joko lainvastaiseen toimintaan, kuten korruptioon, laittomien tavaroiden tuotantoon, muuhun rikollisuuteen tai yrityksen varallisuuden piilottamiseen jonkin maan veroviranomaisilta.

Vauhti kiihtyy joka vuosi

GFI:n selvityksen mukaan Afrikka on menettänyt vuosien 1970-2008 aikana laittomana pääomapakona 854 miljardia dollaria  (635 miljardia euroa). GFI perustaa laskelmansa muun muassa Maailmanpankin ja IMF:n tilastoihin.

"Tätä arvioita voidaan pitää varovaisena, koska se ottaa huomioon ainoastaan siirtohinnoittelun vääristelyn eikä esimerkiksi salakuljetuksen seurauksia", Baker arvioi selvityksen esipuheessa.

Kun laskuihin otetaan mukaan myös muita laittomien pääomavirtojen muotoja, Bakerin mukaan ei ole perusteetonta arvioida, että rahaa on virrannut maanosasta pois laittomin keinoin jopa 1 800 miljardia dollaria (1 340 miljardia euroa) kuluneen neljän vuosikymmenen aikana.

GFI:n selvityksen mukaan suurimmat häviäjät ovat tuona aikana olleet Nigeria (66 miljardia euroa), Egypti (52), Algeria (19), Marokko (18,5) ja Etelä-Afrikka (18.4). Esimerkiksi Nigerian kohdalla siirtohinnoittelun vääristely liittyy suuresti globalisaation tukemaan öljyteollisuuteen.

Pääomapaon suuruus on kasvanut selvityksen tarkasteluvälillä 1970-2008 keskimäärin 11,9 prosenttia vuodessa.

Yli triljoonan euron ongelma

Maailmanlaajuisesta pääomien laittomasta virrasta Afrikan osuus on vain kolme prosenttia.

On arvioitu, että joka vuosi vähintään 1 200 miljardia euroa ylittää valtioiden rajat laittomasti. Kehitysmaista lähtevän rahamäärän arvioidaan muodostavan yli puolet tästä, eli 680-800 miljardia euroa.

Vertailun vuoksi rikkaiden maiden kehitysmaille maksama virallinen kehitysapu oli vuonna 2008 reilut 80 miljardia euroa.

Jokaista kehitysapueuroa kohden kehitysmaista siis lähtee kymmenisen euroa takaisin rikkaisiin maihin.

Kuulostaa epäkorrektilta, muutenkin kuin vain poliittisesti.

Lisää tietoa aiheesta

• Global Financial Integrityn (GFI) selvitys 3/2010: Illicit financial flows from Africa: Hidden resource for development (pdf).

• Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan raportti 12/2009: Laiton pääomapako kehitysmaista - "Kehitysapua" köyhiltä rikkaille (pdf).

• Suomen Kuvalehti nro 11/2010: Björn Wahlroos: Kehitysapu syytä lopettaa.

• Kepa.fi: GFI:n johtajan Raymond Bakerin haastattelu 3.2.2009: Laiton pääomapako on kehityksen pahin este.

• Maailman kuvalehti: Dambisa Moyon Dead Aid -kirjan arvostelu 7.7.2009: Apu kyykkyyn.