Uutiset

Jaa:

|

27.11.2009 | 16.29

Suomalaisjärjestöt: Kööpenhaminassa luotava kestävä pohja

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ja Akava julkistivat 27. marraskuuta kymmenen vaatimusta Kööpenhaminan ilmastokokoukselle.

Esa Salminen

Lisää kommentti »

Kööpenhaminan sopimuksessa on luotava perusta tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle maailmanlaajuiselle ilmastonsuojelulle. Sopimuksen lähtökohtana on oltava maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle kahden asteen.

Näin linjaa 27. marraskuuta julkaistu suomalaisten kehitys- ja ympäristöjärjestöjen ja Akavan vaatimuspaperi ennen Kööpenhaminassa 6.-18. joulukuuta järjestettävää YK:n ilmastokokousta.

Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on järjestöjen mukaan käännettävä maailmanlaajuiset päästöt laskuun vuoteen 2015 mennessä ja tarjottava merkittävää tukea sopeutumiseen köyhille maille.

"Laillisesti sitova"

Järjestöt vaativat, että Kööpenhaminassa on sovittava kansainvälisestä laillisesti sitovasta sopimuksesta. Julkisuudessa on arveltu, että Kööpenhaminassa päästään ajanpuutteen vuoksi vain poliittiseen sopimukseen, jonka pohjalta neuvtteluja jatketaan.

Teollisuusmaiden ilmastorahoituksen on järjestöjen mukaan oltava sellaisella tasolla, että kehitysmaat pystyvät vähentämään energia- ja teollisuuspäästöjään 15-30 prosenttia ennustetusta kehityksestä sekä pysäyttämään trooppisen metsäkadon vuoteen 2020 mennessä.

Teollisuusmaiden on sitouduttava vuosittaiseen vähintään 110 miljardin euron julkiseen rahoitukseen kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin osuus tästä tulee järjestöjen mukaan olla 35 miljardia euroa. Julkisen ilmastorahoituksen tulee olla uutta suhteessa nykyisiin kehitysrahoitussitoumuksiin.

Euroopan unionin parlamentti on puhunut 30 miljardista eurosta vuodessa vuoteen 2020 mennessä. EU:n komissio on esittänyt arvioita kahdesta viiteentoista miljardiin vuodessa.

Järjestöjen vaatimuksen allekirjoittajina ovat Akava, Citizens' Global Platform, Greenpeace, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF.


Lisää tietoa aiheesta

Lisää uutisia aiheesta "Ympäristö"

14.5.2012 | Kolumnit
Aktivismia kiväärinpiippujen edessä
Kambodzhan tunnetuimman ympäristöaktivistin surma on muistutus siitä, että luonnon ja köyhien ihmisten puolustaminen on maan yksi vaarallisimmista ammateista.
, ,
9.5.2012
Lukiolaiset tenttasivat ministereitä kestävästä kehityksestä
Etelä-Tapiolan lukion ja Joensuun Lyseon oppilaat halusivat tietää, mitä Hautala, Niinistö ja Tuomioja tekevät paremman maailman eteen.
, , ,
Ympäristö
11.4.2012 | Kolumnit
Avoin tiedonvaihto avuksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Sään ääri-ilmiöiden yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Harvalla maalla on kuitenkaan strategiaa niiden varalta ja kehittyvillä valtioilla on heikot mahdollisuudet parantaa osaamistaan. Ratkaisu voisi löytyä kansainvälisestä yhteistyöstä.
,
16.2.2012 | Tausta-artikkelit
Halonen uskoo diplomatiaan, ilmastotieteilijät eivät enää
Ilmastotieteilijöiden paneeli on menettänyt lapsenuskonsa hallitusten viisauteen ja arvelee, että ratkaisut ilmastokriisiin löytyvät muualta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi Helsinki-prosessissa uskovansa edelleen neuvottelujen voimaan – ja saattoi samalla piikitellä Björn Wahlroosia.
, , , ,
14.5.2012 | Kolumnit
Aktivismia kiväärinpiippujen edessä
Kambodzhan tunnetuimman ympäristöaktivistin surma on muistutus siitä, että luonnon ja köyhien ihmisten puolustaminen on maan yksi vaarallisimmista ammateista.
, ,
9.5.2012
Lukiolaiset tenttasivat ministereitä kestävästä kehityksestä
Etelä-Tapiolan lukion ja Joensuun Lyseon oppilaat halusivat tietää, mitä Hautala, Niinistö ja Tuomioja tekevät paremman maailman eteen.
, , ,

Kommentit

Post new comment?

CAPTCHA
CAPTCHAn avulla pyritään estämään automatisoidut roskapostikommentit. Kirjoita laatikkoon kuvassa näkyvät sanat. Halutessasi voit ladata uudet sanat napsauttamalla ylintä sinistä nappia.