Uutiset | Kehitysyhteistyö

4.11.2009 | 16.52

Kuukausi akselilla Sambia-Suomi

Sambialainen Clive Chibule saapui Afrikasta vapaaehtoistyöhön marraskuiseen Suomeen. Hän kouluttaa suomalaisia parempaan kehitysyhteistyöhön ja kyseenalaistaa muutenkin vanhat kaavat Etelän ja Pohjoisen yhteistyössä.

Green Living Movement tekee hankkeita Sambian maaseudulla - aina paikallisten asukkaiden kanssa yhdessä.

"En kestä enää tätä paperien kanssa pelaamista", ajatteli Clive Chibule työpäivän kääntyessä iltaan lusakalaisessa toimistossa neljä vuotta sitten. Hän työskenteli vielä tuolloin paikallisen kansalaisjärjestön projektihallinnoinnissa, mutta päätti siltä istumalta alkaa etsiä uutta työtä, jossa pääsisi lähemmäs kansalaisliikkeiden ruohonjuuritason tapahtumia.

"Kysyin Kepan Sambian-toimistosta vinkkejä siitä, kuinka pääsisin oppimaan lisää kehitysyhteistyöstä käytännössä. Se, miten interventiot tehdään ja miten tuloksellisuutta mitataan, kiinnosti eniten. Minut ohjattiin sambialaisen ympäristöjärjestö Green Living Movementin työn pariin. Jäin sille tielle", Chibule kertaa historiaansa.

Tänään hän työskentelee yhä samaisen kansalaisjärjestön projektikoordinaattorina ja istuu nyt Kepan Helsingin-toimistossa haastattelussa. Halu oppia kehitysyhteistyöstä yhä lisää on kuljettanut hänet tällä kertaa Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon vapaaehtoiseksi, Suomeen asti. Suomeen siksi, että Turussa pitää päämajaansa Chibulen sambialaisen työnantajan yhteistyökumppani TUO eli Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta.

Turkulaisten ja GLM:n välinen Green Village -hanke tukee sambialaisten kylien kestävää kehitystä ja ympäristöä säästävää maanviljelyä.

Oppilaana ja opettajana

"Päätin lähteä, koska näin työssäni konkreettisesti, miten Suomesta etvo-vapaaehtoisina Sambiaan tulleet pystyivät oppimallaan hyödyttämään meitä ja toisaalta viemään uutta mukanaan takaisin Suomeen. Yksilöiden ja organisaatioiden osaaminen lisääntyi kummassakin päässä. Vakuutuin siitä, että haluan tehdä saman. Olen aina uskonut, että oppiminen ei ole pelkkää lukemista, vaan myös tekemistä", hän jatkaa.

Clive Chibule viettää Suomessa kuukauden vapaaehtoisena. (Kuva: Kepan arkisto)

Chibule kokee Suomessa tärkeäksi roolinsa oppilaan lisäksi myös opettajana. Siinä kun sambialaisten kehitysyhteistyöntekijöiden on hyvä ymmärtää suomalaisia toimintatapoja ja työstä opittuja läksyjä, hyödyttää sama kääntäen myös suomalaisia.

"Esitelmöin muun muassa kestävästä viljelystä Sambiassa, biopolttoaineista ja pienviljelijöiden asennoitumisesta ilmastonmuutokseen. Koulutan opiskelijoita fasilitointitaidoissa ja kirjoitan ilmastonmuutoksesta suomalaiseen opiskelijalehteen. Näissä teemoissa sukkuloin tulevat viikot Turun ja Helsingin väliä," sanoo Suomessa yhteensä kuukauden viipyvä Chibule.

Chibulen ohjelmaan kuuluu myös luentoja kaikkia osapuolia osallistavasta tavasta tehdä yhteistyötä sekä seurata ja arvioida hankkeita. Hän esittelee mielellään oman järjestönsä perusperiaatteet ja työkalut.

"Olin itsekin alkuun hämmästynyt Green Living Movementin tavasta työskennellä. Se tapahtui alhaalta ylöspäin. Näin ensi kertaa sellaista kehitysyhteistyötä. Yleensä vain kuuli puhetta siitä, että ruohonjuuritaso osallistetaan, mutta se ei muuttunut koskaan käytännöiksi. GLM:ssä otetaan paikalliset täysin mukaan myös hankearviointiin. Siksi kaikki ymmärtävät tavoitteet ja syyt toimia niitä kohti. GLM ei tekisi interventiota, jota yhteisö ei allekirjoita."

Käytäntö hukkuu high-techiin

Chibule kertoo, että Green Living Movementissa kehitysyhteistyön todellinen omistajuus on kylätasolla ja työlle puitteet antava organisaatio vain fasilitoi. Siksi ihmisten on helpompi ymmärtää hankkeen toimintatapoja ja muutoksia, ja uusiin aloitteisiin sitoudutaan paremmin. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että yhteisöt tuovat ongelmansa järjestölle ja esittävät, kuinka ne voitaisiin ratkaista.

"Haluan antaa suomalaisille ruohonjuuritason näkökulman kehitykseen. Siihen, miten kehitys toimii kylissä. Kaikki ei ole high-techiä ja monimutkaisia proseduureja. On tärkeää palata välillä tiukan käytännölliseen näkökulmaan siitä, miksi me esimerkiksi Sambiassa teemme asiat juuri näin, miksi me haluamme tehdä asiat niin."

Sambiassa Chibule viettää enemmän aikaa kentällä kuin toimistossa, sillä hänen sanojensa mukaan todelliset läpimurrot tehdään käytännön työssä. Kehitysyhteistyön käytännön haasteet ja halu tehdä tietynlaisia hankkeita eivät saa erkaantua liian kauas toisistaan. Paikalliset realiteetit on hyvä kerrata säännöllisesti avunantajamaassakin.

"Esimerkiksi oman järjestöni ydintoimintaa on kestävä kehitys ja maanviljely. Suurimpia haasteitamme on se, että samalla kun tiedotamme luonnonmukaisesta maanviljelystä ihmisille, hallitus mainostaa päinvastaisella ideologialla hyönteismyrkkyjä ja lannoitteita", Chibule sanoo.

"Toinen haaste on se, että ihmisille on voitava tarjota todellisia vaihtoehtoja vanhoille tavoille kuormittaa ympäristöä. Se ei ole aina helppoa, kun nykyisessä kriisissä kamppaillaan muutenkin selviytymisen rajoilla. Kolmas asia on ilmastonmuutos. Se on laittanut vanhat viljelyrytmit sekaisin ja viljelijät ovat peloissaan. Tällaisten haasteiden näkeminen Suomesta saakka voi olla vaikeaa, ellei joku paikan päältä osaa kertoa niidenkin vaikuttavan hanketyöhön."

Kohti todellista kumppanuutta

"Suomesta haluan oppia teidän taitonne kehittää organisaatioita. Millainen johtaminen toimii, mitä saavutuksia arvostetaan, miten ollaan läpinäkyviä? On ollut hyödyllistä kuulla myös teidän varainhankintatavoistanne, vien tämän tiedon varmasti mukanani Sambiaan. Tärkeää on ollut myös tutkia teidän raportointitapojanne ja niitä vaatimuksia, joita ulkoministeriö asettaa järjestöille."

Chibule sanoo ymmärtävänsä nyt paremmin sitä, mitä suomalaiset haluavat raportoinnissa näkyvän. Mutta hän uskaltaa haastaa asetelman yksisuuntaisuuden tässäkin:

"Todellisessa kumppanuudessa me saisimme myös kattavan ja yksityiskohtaisen selonteon Suomesta, joka kertoisi meille, mitä hankkeen parissa kunakin kautena tehdään siellä. Hankkeille on aina parasta, jos liikumme kaikki samaan suuntaan ja tiedämme toisistamme saman. Se kertoo sen, mikä on tälle kumppanuudelle parasta."

Lisää tietoa aiheesta

• Etvon verkkosivut

Maatieto