Uutiset | Kehitysyhteistyö

3.11.2009 | 10.56

Yritysyhteistyössä onnistuu vain tosiosaaja

Suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä vaaditaan yhä osaavampaa otetta yritysyhteistyöhön. Pian ilmestyvä Kepan julkaisu auttaa järjestöjä vastaamaan ammattimaistumisen haasteisiin tehokkaasti.

Enää suomalaisissa kansalaisjärjestöissä ei kiistellä siitä, ovatko yksityisen sektorin yritykset etiikaltaan epäilyttäviä kapitalismin kätyreitä vai taivaanlahjana irtorahaa ojentelevia pakollisia pahoja.

Kepan teettämään kyselyyn osallistuneesta 33 järjestöstä yksikään ei suhtautunut yritysyhteistyöhön negatiivisesti. Päin vastoin. Konsulttiyritys Perfecton tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksien kanssa yhteistyössä tehtyjen projektien koetaan yhä useammin heijastelevan yrityksien ja järjestöjen yhteistä arvoperustaa. Kysely osoittaa, että yhteistyössä onnistuu kuitenkin vain järjestö, joka panostaa siihen todella.

"Takana ovat ne ajat, jolloin yritys saattoi pyytää kansalaisjärjestöä suunnittelemaan 'jotakin kivaa' kanssaan. Yrityksillä on tätä nykyä hyvin vähän korvamerkkaamatonta rahaa jaettavanaan. Jos rahaa käytetään, halutaan sille vastinetta", sanoo aihetta tutkinut konsultti Mika Mäkinen.

Yritykset arvostavat järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja järjestöjen ehdotuksissa sitä, että ne viestivät yritykselle tarjoamansa hyödyt selkeästi. Parhaiten yhteistyökumppaneita saavat järjestöt, jotka osoittavat halua ja aikaa sitoutua yhteiseen projektiin sekä tähtäävät ammattimaisin metodein yhteisesti asetettuihin päämääriin. Liika radikaalius toimintatavoissa ja joustamaton tapa neuvotella asioista karkottavat yritykset nopeasti yhteistyösuunnittelusta.

Kaupan sosiaalistakin pääomaa

Jos yritykset haluavat nähdä todellista osaamista ja ovat kyllästyneet puolivillaisiin rahankerjuuoperaatioihin, ei järjestöillekään pitäisi riittää enää mikä tahansa yritysyhteistyö.

Yrityksen maineen putsaamiseen suunniteltu valkopesuhanke ei ole yhteistyön arvoinen hanke: Tutkimuksen mukaan yhteistyöltä saa ja pitää odottaa aitoa sitoutumista. Yrityksien sitoutuminen yhteistyöhön tarkoittaa järjestöille myös uudenlaisia tehoja sosiaalisten pääomien kasvattamiseen.

"On selvää, että järjestöt hakevat yrityksiltä taloudellista tukea ja näkyvyyttä, mutta myöskään mahdollisuutta jakaa eri alojen asiantuntijaosaamista ei saa unohtaa päämääristä. Tämä on järjestöille hieno mahdollisuus tehdä vaikuttamistyötä ydinviestiensä äärellä. Mahdollisuus keskusteluihin yrityksen arvoista on kanava vaikuttaa yrityksen, sen ihmisten ja joskus asiakkaidenkin toimintatapoihin", Mäkinen jatkaa.

Tiivistyksenä Mäkinen sanoo, ettei pidä erehtyä luulemaan, että yrityksien ja kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö on yksin sponsorointia. Yhteistyö ei tarkoita vain näkyvyyden tuomien rahallisten voittojen laskemista, vaan molemminpuolista asiasisältöosaamisen kasvattamista. Uusi osaaminen tuo aina mukanaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia.

Pienikin järjestö voi onnistua

Kepa julkaisee lähiviikkoina työkirjan, joka auttaa kansalaisjärjestöjä arvioimaan yritysyhteistyön tarpeet, resurssit ja eri mahdollisuudet. Kirja voi toimia pohjana, kun järjestöissä luodaan ja kehitetään uusia yritysyhteistyön toimintatapoja.

"Työkirja neuvoo Kepan jäsenjärjestöille, miten yhteistyötä voi tarjota yritykselle molemminpuolisiin tarpeisiin vastaten. Pienikin järjestö voi onnistua yhteistyösuhteiden luomisessa, jos se osoittaa aktiivisuutta, viestii tavoitteensa selkeästi ja osoittaa yrityksen tavoitteiden ymmärrystä", Mäkinen summaa.

Kepan konsulttitoimisto Perfectolla teettämään kyselyyn haastateltiin 33 järjestöä ja 8 yritystä.