Uutiset | Kehitysyhteistyö

28.8.2009 | 08.57

"Varsinainen" ja "virallinen" kehitysyhteistyö

Vuodelle 2010 Suomen virallinen kehitysyhteistyö nousee vuoden 2009 tasosta 50 miljoonaa euroa, mutta varsinainen kehitysyhteistyö vain neljä miljoonaa. Sunnitellusta tasosta tultiin reilusti alaspäin.

Suomen hallitus kertoi budjettiriihen päätteeksi illalla 27. elokuuta esityksensä ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi. Sen mukaan virallinen kehitysyhteistyö on noin 50 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2009. Samalla ilmoitettiin, että varsinainen kehitysyhteistyö kasvaa noin 4 miljoonalla eurolla.

Puhe "varsinaisesta" ja "virallisesta" kehitysyhteistyöstä aiheuttaa helposti sekaannusta.

"Varsinainen kehitysyhteistyö on sitä, minkä ihmiset yleensäkin mieltävät kehitysyhteistyöksi, eli esimerkiksi kahdenvälisiä kehitysyhteistyöohjelmia jonkun kehitysmaan kanssa, monenkeskistä apua vaikkapa YK:n kautta, humanitääristä apua ja kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavaa apua", selvittää Kepan kehityspoliittinen sihteeri Terhi Ylikoski.

Näiden varsinaisten ulkoministeriön alaisten kehitysyhteistyövarojen lisäksi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD - joka muun muassa määrittelee, mitkä maat lasketaan kehitysmaiksi - sallii maiden kirjata kehitysyhteistyöksi joitain muiden ministeriöiden kuluja. Näitä voivat olla esimerkiksi kehitysmaiden pakolaisten vastaanottamisesta syntyviä kuluja, yritysten riskirahoitusta kehitysmaihin ja osa EU:n kehitysyhteistyöstä, joka maksetaan suoraan valtionvarainministeriöstä.

Näistä kaikista kuluista yhteensä muodostuu niin sanottu virallinen kehitysyhteistyö, jonka osuutta bruttokansantulosta kansainvälisesti vertailtaan.

Suomi mukaan paisutteluklubiin

"Käytännöt siitä, mitä kaikkea viralliseen kehitysyhteistyöhön kirjataan vaihtelevat maittain", Ylikoski sanoo. "Kehitysyhteistyön paisutteluksi kutsutaan sitä, että avuksi kirjataan kuluja, jotka eivät tähtää köyhyyden vähenemiseen."

Suomi on toistaiseksi paisutellut apuaan melko vähän, lähinnä kirjaamalla pakolaisstatuksen saaneiden kehitysmaiden kansalaisten ensimmäisen Suomen-vuoden kuluja.

"Nyt näyttäisi siltä, että Suomi lipsuu aiemmista periaatteistaan, kun hallitus on päättänyt laskea kehitysyhteistyöksi myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisten kuluja", Ylikoski tulkitsee.

"Se on OECD:n mukaan luvallista, mutta se ei silti tee siitä hyvää kehitysyhteistyötä."

"Tässä keskustelussa ei saa unohtaa sitä, että samalla kun avun paisuttelu kasvaa, niin hallitus leikkaa budjettikehyksessä luvatusta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 60 miljoonaa euroa", Ylikoski sanoo.