Tiedotteet | Kehitysyhteistyö

18.8.2009 | 05.45

Hallitus suunnittelee rajuja kehitysyhteistyöleikkauksia

Suomen hallitus suunnittelee rajuja leikkauksia ensi vuoden kehitysyhteistyömenoihin: varmistamattomien tietojen mukaan leikkaukset voivat olla jopa 140 miljoonaa euroa.

"Leikkaushuhut ovat shokki. Pannaanko kehitysmaiden köyhät kantamaan vastuu Suomen taloudellisista vaikeuksista?", kysyy puheenjohtaja Gunvor Kronman Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Hallitus sopi keväällä 200 miljoonan euron siirtämisestä budjetin sisällä kotimaan työllisyyden tukemiseen. Kepan mielestä on kohtuutonta, että ulkoministeriön hallinnonala, joka vastaa vain noin reilua kahta prosenttia valtion menoista, pannaan pahimmillaan kantamaan kaksi kolmasosaa tarvittavista leikkauksista.

Leikkaukset ajoittuvat myös erittäin huonoon aikaan, sillä talous-, ilmasto- ja ruokakriisien vuoksi avuntarve maailmassa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi nälkäisten määrä nousi kesällä jo yli miljardiin.

Kepa hämmästelee hallituksen nopeasti muuttunutta kantaa. "Hallitus on tähän asti korostanut kehitysyhteistyön tärkeyttä ja Suomen halua kantaa vastuuta. Miksi suunta on muuttunut näin nopeasti?", ihmettelee Kronman.

Suomi profiloitunut kehitysavun leikkaajana

Edellisen kerran Suomi niitti kyseenalaista mainetta 1990-luvulla leikkaamalla apuaan yli 60 prosentilla. Pudotus on rajuimpia koko kehitysyhteistyön historiassa. Esimerkiksi Ruotsissa tiputus oli tuolloin 17 ja Norjassa 10 prosenttia.

Kepa pitää valitettavana budjettineuvotteluista tihkuneita tietoja, joiden mukaan leikkauksia perusteltaisiin nyt EU-maiden kehitysavun minimitavoitteella, jonka mukaan yhteisömaiden tulisi saavuttaa 0,51 prosenttia bruttokansantulosta ensi vuoden aikana. Taantuman takia Suomi saavuttaa tavoitteen suunniteltua pienemmällä summalla, koska kansantalous pienenee.

"Ei pidä unohtaa sitä, että varsinainen tavoite on kuitenkin 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Nyt tehtävät leikkaukset vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista myöhemmin", sanoo Kronman.

Toinen kyseenalainen uudistus, jota hallituksessa ilmeisesti valmistellaan, on muutos pakolaismenojen laskemisperusteissa. Aiempaa noin 20 miljoonaa euroa suurempi osuus niistä aiotaan laskea kehitysavuksi. Tähän asti Suomi on noudattanut suhteellisen edistynyttä menettelyä, eikä ole juurikaan laskenut kehitysyhteistyöksi menoja, jotka eivät tosiasiassa päädy köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa.

Toimituksille tiedoksi

• Aiheeseen liittyvä taustapaketti "Kehitysyhteistyömäärärahoista tulee pitää kiinni" (pdf)

Lisätietoja

• Kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo, puh. 040 590 3446

• Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 339 5860