Uutiset | Talous

28.11.2007 | 12.10

Eteläisen Afrikan suurin pato Mosambikin omistukseen

"Tämä oli viimeinen kappale siirtomaaisäntien ylivaltaa historiassamme", julisti presidentti Guebuza allekirjoittaessaan Cahora Bassan padon ostosopimuksen.

PEMBA -- Mosambik ja Portugali sinetöivät 27. marraskuuta suurimman siirtomaa-ajan investoinnin siirtymisen Mosambikin haltuun. Eiliseen saakka Portugali omisti Cahora Bassan padosta 82 prosenttia ja Mosambik loput. Nyt pöydät kääntyvät, ja Mosambik pitää jatkossa hallussaan 85 prosentin enemmistöä.

Padon johtokunnassa istuu jatkossa enemmistö mosambikilaisia, ja sen tuotosta aletaan ensimmäistä kertaa maksaa veroa Mosambikille. Johtokunnan puheenjohtajaksi nousi mosambikilainen Paulo Muxanga.

Kuka omistaa velan?

Täysin mosambikilainen pato ei tarkkaan ottaen ole, sillä padon ostoon vaaditut 700 miljoonaa dollaria tulevat portugalilaisen Banco Português de Investimentosin ja ranskalaisen CA Lyonin kirstuista. Viime vuoden lokakuussa Mosambik maksoi 250 miljoonan dollarin etumaksun, kun kaupasta alustavasti sovittiin.

Presidentti Guebuza kiistää kuitenkin väitteet siitä, että pato edelleen kuuluisi eurooppalaisille, sillä "kun joku investoi myllyyn, kalastusveneeseen tai minibussiin, ne laitteet kuuluvat hänelle, eivätkä sille taholle, joka rahat on lainannut".

Velka on tarkoitus maksaa kokonaan Cahora Bassan tuottaman sähkön myynnillä. Hallitus on toistuvasti todennut, ettei meticaliakaan tule valtion kassasta.

Sähköä monille

Cahora Bassan sähköntuotanto on yli 2 000 megawattituntia. Siitä Mosambik itse käyttää 250 megawattituntia, Etelä-Afrikka 1 100 ja Zimbabwe 400. 

Talouskriisin räytämällä Zimbabwella on ollut vakavia maksuvaikeuksia, ja Mosambik onkin välillä laskenut sähkönsyöttöä läntiseen naapuriin, ja uhitellut linjojen katkaisemisella.

Mosambik ilmaisi suunnitelmansa laajentaa sähkönmyyntiä ainakin Sambiaan ja Malawiin.

Padon siirtymistä Mosambikille olivat seuraamassa myös presidentit Levy Mwanawasa Sambiasta, Festus Mogae Botswanasta, Bingu wa Mutharika Malawista sekä Swazimaan pääministeri Absalom Dlamini ja Zimbabwen diktaattori Robert Mugabe.

Lisää betonia Sambesiin

Cahora Bassan pato valmistui kuuden vuoden urakan jälkeen vasta Mosambikin itsenäistymisen aattona vuonna 1975 ja oli usein lamaantunut sisällissodan vuodet 1976-1992, kun Renamon sissit sabotoivat sen toimintaa. Sen patoallas kattaa 2 675 neliökilometriä, ja pato jää Afrikassa tuotannossaan toiseksi ainoastaan Egyptin Assuanin padolle.

Mosambikilla on aikomus padota Sambesijoki myös toisesta paikkaa tulevaisuudessa: Mphanda Nkuwaan pitäisi nousta pato 70 kilometriä Cahora Bassasta alavirtaan, kun sijoittajat löytyvät.

Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet patohanketta muun muassa siksi, että se aiheuttaisi veden korkeuden vaihtelun ongelmia alajuoksulla, ja tulevan patoaltaan pohjalla asuu ihmisiä.

Alkuselvityksen mukaan alueen 1 400 asukasta olivat kuitenkin ilmaisseet kiinnostuksensa muuttamaan tulevan patoaltaan rannoille, jos saavat siitä korvauksen. Padon rakentamisen lasketaan tarjoavan 3 000 väliaikaistyöpaikkaa mutta vain 80 pysyvää.

Veden pinnan vaihteluja säätelemään tarvitaan jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä kolmen padon välillä: Mphanda Nkuwan, Cahora Bassan ja Sambian ja Zimbabwen yhteisen Kariban.

Lisää tietoa aiheesta

• Kepa.fi: Sosiaalifoorumi - Pohjoinen onkin velkaa kehitysmaille
• Kepa.fi: Patohanke hukuttaa pienviljelijät

Maatieto