Uutiset | Kulttuuri

4.12.2006 | 09.38

Seminaari: Mitä journalistit voivat tehdä Afrikan hyväksi?

Miten toimittajien pitäisi suhtautua Afrikkaan, ja mitä tekemistä talouskasvulla on median kanssa, pohdittiin Pakolaisavun ja ulkoministeriön seminaarissa 30.11.

"Olemme nähneet, miten afrikkalaiset kuolevat, mutta tiedämmekö, miten he elävät", kysyi free lance -toimittaja Peik Johansson Suomen Pakolaisavun ja ulkoministeriön järjestämässä "Development and Forced Migration In Africa" -seminaarissa Helsingissä.

Johansson puhui seminaarissa läntisen ja suomalaisen median Afrikka-kuvasta, joka on hänen mielestään vinoutunut. Sen sijaan, että kuvattaisiin afrikkalaisten elämää ja ihmisten samankaltaisuutta eri puolilla maailmaa, keskitytään konflikteihin, kriiseihin, korruptioon ja köyhyyteen.

"Moni meistä on jo alkanut uskoa, että maailma on sellainen", Johansson totesi ja kysyi, miksemme kirjoita afrikkalaisesta jalkapallosta, hip hopista tai Nigerian filmiteollisuudesta - Nollywoodista.

Seminaarin ulkomaisen vieraan, The Economist -lehden Washingtonin-kirjeenvaihtajan Robert Guestin lähtökohta oli hieman erilainen. Hänen mukaansa hyviä uutisia ei muisteta, kun taas huonot esimerkit jäävät ihmisten mieliin.

"Huono hallinto tekee Afrikasta köyhemmän"

Robert Guest keskittyi etenkin afrikkalaisen korruption ja huonon hallinnon arvosteluun. Hänen mukaansa "Afrikka on köyhempi kuin sen pitäisi olla, ja suurin este kehitykselle on huono hallinto".

Guest koki korruption etenkin afrikkalaisten hallitusten ongelmana - ei niinkään kaksisuuntaisena ilmiönä. Tällöin journalistien tehtävänä on hänen mukaansa yrittää tehdä päätelmiä siitä, mikä on oikein ja mikä toimii.

"Velvollisuutena on levittää tietoa hyvistä ja huonoista käytännöistä", Guest totesi.

Guestin ja Johanssonin lisäksi median roolista Afrikan kehityksessä alusti Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heli Suominen, joka korosti lukijoita kiinnostavan journalismin merkitystä.

"Tee aiheesta kiinnostava, etsi tarinoita ja kerro ne yksilöiden kautta", Suominen opasti.

Suominen painotti yhteyksien luomista afrikkalaisten tarinoiden ja suomalaisten lukijoiden välille. Tällainen yhteys voisi olla esimerkiksi matkapuhelimissa käytetty mineraali tantalum. Mineraali on monien Kongon demokraattisen tasavallan konfliktien taustalla, joten esimerkiksi Nokiaa voisi vaatia selvittämään raaka-aineensa alkuperän.

"Yritykset voisivat tehdä enemmän, ja suomalaiset journalistit voisivat vaatia enemmän", Suominen esitti.

Tuottaako kasvava talous parempia uutisia?

Robert Guestin mukaan myös afrikkalaisen median ongelmat liittyvät liian vaatimattomaan taloudelliseen kasvuun.

"Lehdistönvapauden suurin este on talous. Tarvitaan enemmän rahaa, jotta voidaan tuottaa parempia uutisia", hän totesi.

Unescon medianeuvonantaja Irmeli Seipäjärvi puhui samasta ilmiöstä viitaten etenkin journalistien alhaiseen palkkatasoon Afrikassa ja useilla konfliktialueilla.

"Parhaimmat ammattilaiset tekevät töitä kansainvälisille mediaorganisaatioille. Tämä jättää paikalliset mediat huonoon asemaan", Seipäjärvi sanoi.

Median roolin rinnalla seminaarissa pohdittiinkin ennen kaikkea Afrikan talouskysymyksiä ja talouskasvun kytköksistä kehitykseen. Guestin mukaan kaikki talouskasvu Afrikassa on hyvää ja hyödyttää köyhiä.

"Talouskasvussa olennaista on vain se, kuinka nopeaa kasvu on ja kuinka kauan sitä kestää", Guest totesi.

Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki ja ulkoministeriön neuvonantaja Max von Bonsdorff näkivät asian toisin. Bonsdorff korosti köyhiä hyödyttävän talouskasvun ajatusta, ja Sinnemäki totesi vasta varallisuuden jakopolitiikan varmistavan, että kasvu koituu köyhimpien hyödyksi.

"Ihmisiä ei voi nostaa köyhyydestä ilman talouskasvua, mutta talouskasvua voi hyvin olla ilman, että ihmiset nousevat köyhyydestä", Sinnemäki muistutti.