Uutiset | Kehitysyhteistyö

17.8.2005 | 23.00

OECD: Ruotsin keskitettävä kehitysyhteistyötään

Ruotsi sai OECD:n tutkimuksessa ruusuja kehitysrahoituksen määrästä, mutta apua olisi jatkossa syytä keskittää.

OECD:n tutkimuksen mukaan Ruotsin kehitysyhteistyö olisi nykyistä tehokkaampaa, jos sitä keskitettäisiin niin kohdemaiden kuin sektorienkin suhteen, kerrotaan kehitysteemoja käsittelevässä Om Världen -lehdessä. Kehuja Ruotsi sai kehitysavun määrästä, joka on maailman korkeimpia: yksi prosentti kansantulosta. Lisäksi tunnustettiin muun muassa maan johdonmukaisuus politiikan eri lohkojen välillä.

Keskittämisen ohella Ruotsin kehitysyhteistyössä kaivattaisiin tutkimuksen mukaan nykyistä parempaa tulosjohtamista, ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöstä vastaavan osaston, Sidan, olisi kohennettava suhdettaan alan muihin toimijoihin, muun muassa kehitysyhteistyövarojen myöntämisen ja avun tulosten mittaamisen suhteen.

OECD:n teettämässä vertaistutkimuksessa Ruotsin kehitysyhteistyötä kartoittivat runsaan puolen vuoden ajan Belgia, Australia ja OECD:n kehitysapukomitea DAC.

Yllätyksenä ei suositus keskittämisestä ruotsalaisille tullut. Jo edellisessä DAC-tutkimuksessa vuonna 2000 maata kehotettiin vähentämän kehitysavun kohdemaita. Tuolloin maita oli 112, nykyään 111.

"On vaikeaa sysätä syrjään yhteistyö, joka toimii hyvin. Kohdemaiden joukkoon on myös tullut iso liuta Balkanin ja entisen Neuvostoliiton alueen maita", sanoo Ruotsin kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Carin Jämtin Om Världenin haastattelussa.

Suomi jo keskittänyt apuaan

Suomessa virallisen kehitysyhteistyön keskittämispäätös tehtiin vuonna 2004 kehityspoliittisessa ohjelmassa. Silloin apua päätettiin keskittää kahdeksaan pääyhteistyömaahan.

Valtioneuvoston asettama neuvoa-antava kehityspoliittinen toimikunta (KPT) totesi tammikuussa 2005 antamassaan vuosilausunnossa, että keskittämistä on edelleenkin lisättävä, sillä pääyhteistyömaihin kohdennettiin vuonna 2004 vain 15 prosenttia koko kehitystyöbudjetista ja kuluvanakin vuonna määrän uskotaan kasvavan vain 20 prosenttiin.

KPT totesi lausunnossaan myös, että keskittämisen pitää jatkossakin koskea vain valtioiden välistä kahdenkeskistä yhteistyöstä, ei kansalaisyhteiskunnan tekemää kehitysyhteistyötä.