Uutiset

Jaa:

|

1.3.2005 | 00.00

Sosiaaliset ongelmat varjostavat Kiinan kehitystä

Kiinan 1980-luvun alusta alkanut talouskehitys on ollut historiallista. Jotkin viimeaikaiset arviot nostavat Kiinan pois kehitysmaiden joukosta. Talouden kasvu ei kuitenkaan ole ratkaissut yhteiskunnallisia ongelmia.

Jari Nousiainen

Lisää kommentti »

Vuosien 1978-2003 välillä Kiina on ollut maailman talouskasvun kärkimaa 9,3 prosentin vuosittaisella talouskasvulla. Helsingissä torstaina 24. helmikuuta Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa puhunut pekingiläisen Qinghuan yliopiston Kiinan tutkimuksen keskuksen johtaja Hu Angang esitteli kiinalaisen yhteiskunnan tilaa. Hun mukaan talouden kehitys maan sisällä on ollut erityisen merkittävää.

Samassa tilaisuudessa puhuneen Pekingin yliopiston professorin Shen Mingmingin mukaan kiinalaiset ovat melko luottavaisia kehityksen jatkumiseen ja olojen parantumiseen. Ongelmia kuitenkin on. Hu esitteli Kiinan talouskasvun varjopuolia ja yhteiskunnallista vakautta uhkaavia huolenaiheita.

Kiinan tuore vauraus ei ole jakautunut tasaisesti ympäri maata. Kasvukeskukset sijaitsevat etupäässä rannikkoseuduilla, ja lännen ja pohjoisen vuoristoisessa sisämaassa ollaan edelleen maatalouden aikakaudella. Vaikka rannikko on teollisuusmaiden tasolla, suuri osa Kiinasta on kansainvälisten määritelmien mukaan köyhää tai erittäin köyhää.

Talouskasvuun liittyy myös se, että muut alat ovat kasvaneet selvästi voimakkaammin kuin maatalous: 25 vuotta sitten maatalouden osuus BKTL:sta oli noin kolmannes, kun viime vuonna se oli enää noin 12 prosenttia.

Kolme pääongelmaa

Hu nimesi pääongelmiksi työpaikkojen, toimeentulon ja terveydenhuollon epävarmuuden. "Työpaikat vähenevät talouden rakennemuutoksen myötä, kun teollinen tuotanto ei tarjoa uusia työpaikkoja yhtä nopeasti kuin vanhat katoavat." Ihmiset pyrkivät maaseudulta kaupunkeihin töihin, minkä seurauksena kaupungeissa on suurin joukoin työttömiä maalaisia.

Kiinan virallinen työttömyysaste on reilun kahdeksan prosentin luokkaa, mutta se "ylimääräinen" työvoima, joka ei ole virallisesti kaupungeissa etsimässä työtä ei näy luvuissa. Hun mukaan tämä näkymätön työttömyys on hyvin runsasta. "Työttömyys ja lomautukset ovat välitön uhka Kiinan poliittiselle vakaudelle."

"En ole niinkään huolissani työttömyydestä kuin siitä, miten työttömistä huolehditaan", Hu totesi. Vain virallisen sektorin työntekijät saavat suojan työttömyyden varalle. Vuonna 1999 työttömyysturvan piirissä oli noin 14 prosenttia Kiinan koko työväestöstä.

Hun esittämät ratkaisut ovat yksinkertaisia: on luotava aktiivisesti lisää sekä virallista että epävirallista työtä, jotta talouskasvun hyödyt jakautuvat laajemmalle, ja myös kehitettävä työttömyysturvaa joustavammaksi, jotta se kattaisi paremmin koko työväestön.

Köyhyyden väheneminen on hidastunut

Köyhyys on vähentynyt Kiinassa vuoden 1978 jälkeen merkittävästi. Kiinan oman köyhyysrajan mukaan vuonna 2002 köyhyys oli vähentynyt yli 88 prosenttia noin 30 miljoonaan.

Kansainvälisen yhden dollarin rajankin mukaan Maailmanpankki arvioi köyhien määräksi Kiinassa 124 miljoonaa vuonna 1997, mikä tarkoittaa noin 55 prosentin vähennystä vuodesta 1990.

Köyhyyden vähentyminen on kuitenkin hidastunut viime vuosina, ja Kiinan hallituksen käyttämä matalampi köyhyysraja nostaa merkittävän osan todellisuudessa hyvin köyhistä maalaisista pois köyhyystilastoista. Kuten kaikkialla maailmassa, myös Kiinassa köyhyys on keskittynyt maaseudulle.

Maaseudun työllisyystilanne heikkenee, maatalouden suhteellinen kannattavuus heikkenee ja maataloustuotteiden hinnat laskevat. Vaikka tulot ovat kasvaneet sekä kaupungeissa että maaseudulla, alueiden väliset tuloerot ovat moninkertaistuneet.

Kun Hu laski mukaan vielä tulonsiirrot, ero kasvoi huomattavasti. Esimerkiksi julkiset palvelut maaseudulla ovat lähes olemattomat, mihin nähden maalaiset maksavat suhteettoman paljon veroja.

"Köyhyysraja on määriteltävä uudestaan siten, että maaseudun todellinen köyhyys huomioidaan", totesi Hu. Myös maaseudun asukkaiden osallistumista päätöksentekoon on helpotettava ja köyhiä on rohkaistava osallistumaan. Köyhyyden jatkumiseen vaikuttaa paljon myös paikallishallinnon korruptoituneisuus ja taloudellisten päätösten kulkeminen hämäriä reittejä.

Suurimmat ongelmat terveydenhuollossa

"Terveyteen liittyy ongelmia, jotka koskevat kaikkia kiinalaisia iästä, asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta huolimatta", Hu kertoi. "Yli 80 prosenttia kiinalaisista eli reilu miljardi ihmistä on vailla sairausvakuutusta." Kymmenen vuotta sitten osuus oli noin 68 prosenttia. Kaupungeissa tilanne on hieman parempi kuin maaseudulla.

Survey-tutkimuksen perusteella Kiinassa oli 5 miljardia sairastapausta vuonna 2003. Noin puolessa tapauksista sairastuneet eivät menneet lääkäriin. Todettuja kroonisia sairauksia on noin 160 miljoonalla ihmisellä, siis noin 13 prosentilla väestöstä. Näihin on laskettu puolen vuoden sisällä diagnosoidut tai hoidetut mutta uusiutuneet sairaudet.

Hygieniaolot ovat ympäri maata heikot. Eri arvioiden mukaan noin 200-300 miljoonalla kiinalaisella ei ole turvallista juomavettä. Erilaisista ravintoainepuutoksista kärsii uutistoimisto Xinhuan julkaisemien tietojen mukaan 250 miljoonaa ihmistä.

"Pahiten terveydenhuollon puute vahingoittaa köyhien alueiden naisia ja lapsia. Noin 60 prosenttia lapsista ei pääse säännöllisiin lääkärintarkastuksiin ja lähes puolet naisista ei käy lääkärintarkastuksessa ennen synnytystä eikä sen jälkeen." Lasten ja raskaana olevien naisten kuolleisuus on huomattavasti suurempaa maaseudulla kuin kaupungeissa.

Kaupungeissa keskimääräinen elinajan odote on noussut teollisuusmaiden tasolle: 73 vuoteen. Maaseudulla luku on edelleen kehitysmaiden yleisellä tasolla.

Ihmisten heikon terveyden aiheuttamat terveydenhuollon välittömät ja välilliset kustannukset olivat vuonna 2003 arvion mukaan 7,1 prosenttia Kiinan BKTL:sta. Terveydenhuollon rahoitus puolestaan oli yhteensä 2,8 prosenttia. "Laskelman tulokset ovat hälyttäviä", Hu sanoi. Terveydenhoito on vakava ongelma Kiinassa, ja se on toistaiseksi suurelta osin jätetty uudistuksissa huomiotta.

Maatieto

Kiina

Lue lisää maantiedosta, väestöstä, taloudesta ja kehitysyhteistyöstä.

Klikkaa karttaa suuremmaksi kuvan oikeasta yläkulmasta.

Lisää uutisia aiheesta "Talous"

19.12.2014
Kehitysmaat menettävät kaksi euroa jokaista vastaanotettua euroa kohden
Maailmantalouden rahavirrat kulkevat kehitysmaista rikkaisiin maihin, kertoo Eurodad-järjestön historiallisen laaja raportti.
, , ,
18.12.2014
Hyväntekeväisyys yleisintä Yhdysvalloissa ja Myanmarissa
Vapaaehtoistyö ja halukkuus auttaa tuntemattomia ovat kasvaneet maailmassa, rahalahjoitukset ovat vähentyneet hieman. Kulttuuri näyttäisi vaikuttavan anteliaisuuteen enemmän kuin varallisuus.
,
17.12.2014
Pääomapako "kehitysmaista" on suurempi kuin apu ja sijoitukset yhteensä
Verokikkailu vie kehitysmailta yhä enemmän pääomia vuosittain, uusi ennätys vuodelta 2012 on 991 miljardia dollaria. Suurimpia häviäjiä ovat keskituloiset maat, jotka menettävät enemmän kuin ne saavat sijoituksia ja apua yhteensä.
, ,
15.3.2012 | Tausta-artikkelit
Maailman rikkaimpaan prosenttiin pääsee 2 805 euron palkalla
Suomalaisten keskiansio on ylitse "superrikkauden" rajan, kun asiaa tarkastellaan globaalisti. Ekonomisti Charles Kennyn mukaan oikea tulonjaon ongelma ei rajoitu Wall Streetille vaan on maailmanlaajuinen. 6 kommenttia
,
19.12.2014
Kehitysmaat menettävät kaksi euroa jokaista vastaanotettua euroa kohden
Maailmantalouden rahavirrat kulkevat kehitysmaista rikkaisiin maihin, kertoo Eurodad-järjestön historiallisen laaja raportti.
, , ,
17.12.2014
Pääomapako "kehitysmaista" on suurempi kuin apu ja sijoitukset yhteensä
Verokikkailu vie kehitysmailta yhä enemmän pääomia vuosittain, uusi ennätys vuodelta 2012 on 991 miljardia dollaria. Suurimpia häviäjiä ovat keskituloiset maat, jotka menettävät enemmän kuin ne saavat sijoituksia ja apua yhteensä.
, ,

Kommentit

Säännöt

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
CAPTCHAn avulla pyritään estämään automatisoidut roskapostikommentit. If you cannot read Finnish, please send your comments to: comments@kepa.fi.
Kirjoita vastaus alla olevaan kenttään.