Uutiset

Jaa:

|

28.9.2003 | 22.00

Suomi 2015: monikulttuurinen ihmisoikeusvaltio?

Miltä näyttää Suomi vuonna 2015? Sitran tuoreen raportin mukaan elämme tulevaisuudessa kansainvälisessä maassa, jonka brändinä on ihmisoikeuksien ajaminen.

Tomi Kuhanen

1 kommentti »

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) kutsui 22 yhteiskunnan eri tahoja edustavaa aktiivista nuorta aikuista hahmottelemaan Suomen tulevaisuutta 10-15 vuoden tähtäimellä.

Tulevaisuuden tekijät -kurssi on osa Sitran Suomi 2015 -ohjelmaa, jossa yhteiskunnan keskeiset päättäjät yritysjohtajista piispoihin ja poliitikkoihin ovat kokoontuneet kartoittamaan Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä ja haasteita. Tulevaisuuden tekijöiden työn pohjalta on koottu raportti, jonka nimi on "Parasta ennen 01 01 2015".

Raportissa korostuu erityisesti tarve Suomen kansainvälistymiseen. Nuorten vaikuttajien mielestä on iso haaste muuttaa "itseriittoinen ja henkiseltä ilmapiiriltään jopa rasistinen Suomi" yhteisölliseksi ja vastuuta kantavaksi maaksi. Tähän tehtävään tarvitaan maahanmuuttajia.

Sitran raportissa hahmotellaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomeen muuttaisi vuosittain jopa 50 000 maahanmuuttajaa, joita houkutellaan aktiivisesti maahan. Raportissa halutaan siirtyä maahanmuuttopolitiikassa "sääntelystä viettelyyn".

"Nykyään tilanne on se, ettei kukaan oikeasti halua Suomeen. Siksi tarvitaan aktiivista houkuttelua, että tänne ylipäätään saadaan ketään. Portsarikulttuurista pitää siirtyä sisäänheittäjäksi", sanoo sosiologi Anna Kontula, yksi raportin laatijoista.

Kontula kertoo, että Sitran ryhmässä maahanmuuttopolitiikkaa hoitamaan halutaan maahanmuuttoministeriö ja -ministeri, jotka huolehtivat suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisen yhteiskunnan edellytyksistä.

Raportti korostaa myös suuremman vastuun kantamista maailman pakolaisongelmasta. Siksi kymmenisen prosenttia kaikista maahanmuuttajista pitäisi olla pakolaisia. Kaikille maahanmuuttajille olisi tarjolla myös erityinen Tervetuloa Suomeen -ohjelma.

"Maahanmuuttajien pitäisi voida kokea itsensä tervetulleeksi Suomeen. Kirjallinen tervetulopaketti voisi sisältää materiaalia siitä miten Suomessa pärjää. Sen lisäksi ohjelmaan voisi kuulua kielikoulutusta ja työnhaku- tai ammatillista koulutusta. Vapaaehtoispohjalta toimiva kummitoiminta pitäisi ulottaa kaikkiin maahanmuuttajiin", maalailee Kontula.

Maahanmuuttajien integroitumisessa tärkeänä nähdään myös Suomen kansalaisuuden saamisen helpottaminen. Kansalaisuudesta on tehtävä hakijalle maksuton, ripeä ja mahdollisimman yksinkertainen prosessi, sanotaan raportissa.

Reilua kauppaa ja pehmeää suurvaltapolitiikkaa

Sitran Tulevaisuuden tekijät haluavat Suomesta myös maailman johtavan ihmisoikeusvaltion.

Suomi ei voi pitää rajojaan tiukasti kiinni, tuumii Sitran tulevaisuusraporttia laatinut Anna Kontula.

"Suomen pitää kaikissa kansainvälisissä toimissaan pyrkiä parantamaan maailman ihmisoikeustilannetta. Nykyisellään tämä ei toteudu valtion tai yksityisten yritysten kauppapolitiikassa, jossa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri voitto välittämättä siitä, millaista riistoa tai ihmisoikeusloukkauksia kauppa tukee. Jotta Suomi voisi ottaa kansainvälisen johtajan roolin ihmisoikeuskysymyksissä, on meidän aloitettava puuttumalla omiin ihmisoikeusloukkauksiimme", sanoo Anna Kontula.

Kontula korostaa, että myös köyhyys on ihmisoikeusongelma. Siksi raportissa vaaditaankin Suomelta vahvempaa sitoutumista globaalin köyhyyden poistamiseen. Kehitysapu on nostettava vähintään pohjoismaiden tasolle, mutta lisäksi on kiinnitettävä huomiota sen laatuun.

Suomen pitäisi myös edistää markkinatalouden muuttumista oikeudenmukaisemmaksi kehitysmaissa. Ylikansallinen talous tarvitsee suitsia ja kunnon vastavoimia. Siksi esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden yhteistyötä pitäisi vahvistaa työntekijöiden oikeuksien polkemisen ja lapsityövoiman rajoittamiseksi.

Euroopan unioni pitäisi Sitran raportin mielestä valjastaa rakentavan kehitysyhteistyön ja reilun kaupan edistäjäksi. Yhdysvaltojen tyylistä sotilaallisten iskujen tekijää nuoret vaikuttajat eivät unionista halua, vaan suurvallaksi pitäisi pyrkiä pehmeän turvallisuuden edistäjänä.

YK:n asemaa pitää vahvistaa ja paras keino taistella terrorismia vastaan on toimia maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta, uskoo vaikuttajien nuori polvi.

Lisää uutisia aiheesta "Ihmisoikeudet"

30.10.2014
Haavisto: Sodan säännöt on unohdettu
Konfliktit uhkaavat luhistaa Afrikan, Pekka Haavisto totesi Ihmisoikeudet kriisimaissa -seminaarissa.
,
29.10.2014
Syytteet Finnwatchin tutkija Andy Hallia vastaan hylättiin Thaimaassa
Ananasmehutehtaan työloja selvittänyttä ihmisoikeusaktivistia odottaa vielä kolme muuta oikeudenkäyntiä. Seuraava alkaa jo huomenna.
, , , ,
28.10.2014 | Kolumnit
Vapaa maa
Yhdysvallat ja Meksiko jakavat 3 100 kilometriä yhteistä maarajaa. Mihin pisteeseen rajan militarisointi voidaan viedä vapauden ja demokratian nimissä?
, , ,
28.10.2014 | Kolumnit
Vapaa maa
Yhdysvallat ja Meksiko jakavat 3 100 kilometriä yhteistä maarajaa. Mihin pisteeseen rajan militarisointi voidaan viedä vapauden ja demokratian nimissä?
, , ,
29.10.2014
Syytteet Finnwatchin tutkija Andy Hallia vastaan hylättiin Thaimaassa
Ananasmehutehtaan työloja selvittänyttä ihmisoikeusaktivistia odottaa vielä kolme muuta oikeudenkäyntiä. Seuraava alkaa jo huomenna.
, , , ,
24.10.2014
YK: Köyhyyden vähentäminen etenee takkuillen köyhimmissä maissa
Ebolan kaltaiset kriisit osoittavat, miten hauraita kaikkein köyhimpien valtioiden rakenteet ovat, todetaan YK:n tuoreessa raportissa.

Kommentit

Toivotaan että kehitys toisi suomalaisille perus- ja ihmisoikeudet jotka meiltä on puuttuneet 2010 asti edes 2015 tavoite ei estä toiveeni toteutusta kun olen odottanut jo kohta 44 vuotta tätä ihmettä suomessa.

Säännöt

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
CAPTCHAn avulla pyritään estämään automatisoidut roskapostikommentit. If you cannot read Finnish, please send your comments to: comments@kepa.fi.
Kirjoita vastaus alla olevaan kenttään.