Ilmastonmuutos nostaa maapallon keskilämpötilaa. Lämpenemisen vaikutukset vaihtelevat alueittain: merenpinta nousee, luonnon monimuotoisuus kärsii, sadot heikkenevät, trooppiset taudit leviävät ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet, yleistyvät.

Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti kehitysmaita, joilla on huonoimmat mahdollisuudet sopeutua nopeisiin muutoksiin. Vaarana on muun muassa satojen pieneneminen kuivuuden lisääntymisen ja viljelykelpoisen maan vähentymisen myötä. Samalla konfliktien mahdollisuus kasvaa ja ilmastopakolaisuus lisääntyy.

Ilmasto- ja kehityspolitiikka kulkevat käsi kädessä: ilmastonmuutos vaikeuttaa kehitystavoitteiden saavuttamista, ja kehitysyhteistyöllä voidaan edistää vähähiilistä kehitystä.

Jotta ilmastonmuutos pystytään pysäyttämään muutamaan asteeseen, pitää jokaisen ihmisen ja maan hillitä ilmastopäästöjensä kasvua. Oikeudenmukaisessa vastuunjaossa on otettava huomioon sekä maiden vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta että niiden mahdollisuudet osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Suurin vastuu on teollisuusmailla. Teollisuusmailta tarvitaan päästöleikkauksia, rahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimille sekä demokraattisen päätöksenteon edistämistä esimerkiksi YK:n ilmastoneuvotteluissa. Ilmastorahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä vaan vahingonkorvausta.

• Ilmastorahoitus
• Päästövähennykset