Maailman Kuvalehti | Kulttuuri

3.2.2010 | 13.00

Indonesia haluaa perinnebatiikin massatuotantoon

Paljon käsityötä vaativan perinteisen batiikkikankaan massatuotanto herättää sekä ihastusta että harmia.

Unesco julisti hiljattain indonesialaisen batiikin kulttuuriperintökohteeksi. Batiikki on perinteinen tapa värjätä kangasta.

Nuoriin indonesialaisiin batiikki ei vetoa, joten batiikin maine halutaan päivittää. Ratkaisuksi on löytynyt teollistaminen. Länsijaavalaisessa Bandungin kaupungissa ryhmä yliopisto-opiskeiljoita laati tietokoneohjelman, jolla perinteisestä batiikista voidaan prosessoida miljoonia uusia kuvioita. Apuna käytetään matemaattisia kaavoja.

Batiikin perinteinen valmistusprosessi on hidas ja työläs. Ensin kankaalle luodaan kuvio, sitten osa kuviosta peitetään vahalla ja kangas värjätään. Jokainen väri vaatii oman käsittelykertansa. Eri värjäysvaiheiden välillä kangasta uitetaan lähes kiehuvassa vedessä, jotta kuvion vaha liukenee ja väri kiinnittyy kankaaseen.

Tietokoneen avulla kuvioiden koon muuttaminen helpottuu, samoin mallien toistaminen.

Muutos kauhistuttaa ja ihastuttaa

Perinteen uusiminen ei herätä pelkkää ihastusta.

"Ei ole totta!" indonesialainen Yanti Lacsana parahtaa. Hänen mielestään batiikin uniikkius perustuu siihen, että kuvioinnissa syntyy inhimillisiä virheitä.

Silti teknologialle on tilaustakin.

"Perinteiset batiikin tekijät hyötyvät tekniikasta", vakuuttaa Nancy Margried, batiikkiprojektin johtaja.

Ohjelmaan on tallennettu eri puolilta Jaavaa lukemattomia batiikin perusmotiiveja ja -muotoja. "Batiikkitekstiilit voidaan luoda käsin ja viedä sitten tietokoneelle. Sen jälkeen tehdas pystyy painamaan kangasta massatuotantona", Margried sanoo.

Uusi ohjelma on herättänyt ostajien kiinnostusta myös Australiassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Kaupallisesta kiinnostuksesta huolimatta projekti hyödyttää myös paikallisia käsityöläisiä ja pientuottajia. He saavat ohjelman käyttöönsä ilmaiseksi. Samalla perinteinen indonesialainen käsityö voi saada vahvempaa jalansijaa paikallisilla batiikkimarkkinoilla, joille Kiina on pyrkinyt voimakkaasti.

Tutkimus- ja teknologiaministeri Kusmayanto Kadiman uskoo, että keksintö auttaa batiikin myymistä: "Batiikki on nykyään luokiteltu perinteiseksi ja vanhanaikaiseksi."

Unescon noteeraaman hienokuvioisen jaavalaisen batiikin historia tunnetaan 1200–1500-luvuilta saakka. Batiikkia tehdään pääosin silkki-, viskoosi- ja puuvillakankaille. Miesten juhla-asuna käytetyn batiikkipaidan hinta voi vaihdella parista eurosta 200 euroon. Batiikkiluomuksia on Indonesiassa kaupan myös luksusostoskeskuksissa ja design-liikkeissä.

Maatieto