Maailman kuvalehti

Jaa:

|

7.7.2009 | 10.30

Kolumni: Maabrändi: Punk

Kurdistanin nuoret tutustuvat Suomeen.

Marko Juntunen

Lisää kommentti »

Tunkkaisen kuuma sali pimenee ja datatykki hyrähtää käyntiin Irakin pohjoisosassa. Muutaman sekunnin kuluttua Erbilin elokuva-akatemian opiskelijoiden verkkokalvoille iskeytyy kautta aikain ensimmäinen suomalainen dokumenttielokuva.

Kiemurtelen istuimellani ja odotan pahinta. Mitähän sieltä tulee? Toivottavasti ei iänikuista Punkaharjua ja sisävesilaivoja, Linnanmäen vuoristorataa, karjalanpiirakan mussutusta ja juhannuskokkoja, poroajeluja ja sinivalkoviirejä vatkaavia päiväkotimukuloita.

Ei, ei todellakaan.

Kurdistanin nuorten ensimmäinen kontakti Suomeen näyttäisi olevan sateisella hautausmaalla riutuva Andy McCoy. Tiukan kitaratykityksen säestämänä valkokankaalle välähtävät sanat: "Punk: tauti joka ei tapa".

Andyn sumuisen ja rönsyilevän narratiivin päätteeksi Kurdistan saa kuulla, että Pete Malmi on kuollut ja että suomipunkin pioneeri Briard-yhtye sai nimensä Peten koiralta. Sitten tutustumme Suomen nuorisoon: talonvaltauskeikoilla rämistelevään Akupunktio-yhtyeeseen ja sen nokkamieheen, toukkamaisen olemuksen omaavaan Seveen. Seuraavaksi poliisi ja mielenosoittajat ottavat yhteen, virkavalta vie nahkatakkimiestä kuin räsymattoa ja tanner pöllyää. Katsaus yhteiskuntamme lähihistoriaan tulee rastahiuksiaan sukivalta Pelle Miljoonalta.

Vilkaisen molemmille puolilleni. Jostain syystä yltiösuvaitsevainen sieluni tuntee pakottavaa tarvetta kommentoida näkemäämme. Mitähän ne meistä nyt ajattelevat?

Muutamasta sähkökatkosta huolimatta pääsemme elokuvan loppuun. Vieressäni istuvan 22-vuotiaan näyttelijän Arazin ilme on hillittömän innostunut. Wow, mikä meininki, mies viestii. Sitten puheille pyrkivät vähintään yhtä innostuneet ohjaajaopiskelija Naza, käsikirjoittaja Saleh ja laitoksella opettava Ahmed.

Matkailun edistämiskeskuksen sivulla sanotaan, että maabrändin luomisessa ei riitä pelkkä viestintä vaan menestykseen tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus, joka käsittää yhteiskunnan eri lohkot. Tarvitaan yritysmaailman, järjestöjen, tieteen, kulttuurin ja politiikan yhteistyötä.

Kuulostaako teistäkin poikkeuksellisen tylsältä? Minusta ainakin. Lopputulos takuulla näyttää vielä tylsemmältä kuin Punkaharjun laivat, karjalanpiirakat ja tanhuaminen. En usko että Araz, Naza, Saleh ja Ahmed jaksaisivat katsoa tuolla formaatilla tehtyä suomidokkaria loppuun saakka.

Kirjoittaja on antropologi ja islamin tutkija Helsingin yliopistossa.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 7-8/2009

Muut Kumppani-lehden linkit

 

Maatieto

Irak

Lue lisää maantiedosta, väestöstä, taloudesta ja kehitysyhteistyöstä.

Klikkaa karttaa suuremmaksi kuvan oikeasta yläkulmasta.

Lisää uutisia aiheesta "Kulttuuri"

9.1.2012 | Kolumnit
Juureni ovat Afrikassa, sydän Suomessa
Suomella on mahdollisuus tehdä maahanmuuttopolitiikkaa oikein. Me voimme ottaa oppia niistä virheistä, joita muissa maissa on tehty.
, ,
22.12.2011 | Kolumnit
Kuvia iholta, kuvia kaukaa
Tähän aikaan vuodesta on tapana katsoa taaksepäin ja summata kuluneen vuoden tunnelmia. Klikatkaapa alla olevaa linkkiä.
,
29.11.2011 | Kolumnit
Aikataulu
Meikäläisten tapahtumat alkavat aina ajoissa, koska opimme jo varhain, että viivytyksiin on vain kaksi hyväksyttävää syytä: ydinperheessä sattuva kuolemantapaus tai maailmanloppu.
, ,

Kommentit

Säännöt

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
CAPTCHAn avulla pyritään estämään automatisoidut roskapostikommentit. Kirjoita laatikkoon kuvassa näkyvät sanat. Halutessasi voit ladata uudet sanat napsauttamalla ylintä sinistä nappia.