KolumnitMaailman Kuvalehti | Kulttuuri

5.11.2009 | 11.30

Puhe & kupla: Säästöillä parempia uutisia?

Nykyisin on tavallista, että yksi kirjeenvaihtaja vastaa kokonaisesta maanosasta.

Samaan aikaan kun tiedonvälitys on tehostunut ja reaaliaikaistunut, sanomalehtien ulkomaantoimitukset karsivat toimittajia. Media keskittyy yhä harvempiin maihin ja yhä lähemmäs. Vaikka maailmalla tapahtuisi mitä, kotimainen media ruotii lautakasoja.

Elämäntyönsä kriisialueilla tehneet ulkomaantoimittajat ovat sukupuuttoon kuoleva laji. Heihin ei ole enää varaa. Toimittaja Rauli Virtanen kertoi uraansa käsittelevän Saigonista Bagdadiin -kirjan julkistamistilaisuudessa olleensa 1970-ja 1980-luvun taitteessa Suomen ainoa sandinistikirjeenvaihtaja. Hänen vapaana toimittajana tekemänsä reportaasit Nicaraguan sisällissodasta kattoivat koko Suomen median. Maasta ei löytynyt kolkkaa, jossa ei oltaisi tiedetty Nicaraguan tilanteesta.

Virtanen oli päässyt apajille, sillä hän oli sandinistivallankumouksen aikaan ainoa suomalainen journalisti koko maassa.

Nykyisin on tavallista, että yksi ulkomaankirjeenvaihtaja vastaa maan sijaan kokonaisesta maanosasta. Joissakin maanosissa ei ole kirjeenvaihtajaa lainkaan.

Mediasta oivaltavia näkemyksiä hakevan kansalaisen näkökulmasta ulkomaantoimitusten säästöt ovat ongelma. Syyskuun alussa kahdeksan maakuntalehteä lopetti omat ulkomaantoimituksensa ja keskitti ne yhdeksi. Vuodenvaihteessa pooliin liittyy kaksi lehteä lisää. Yhteistyöllä haetaan säästöjä, mutta samalla luvataan lukijoille monipuolisempia uutisia. Siis vähemmän toimittajia, mutta laadukkaampaa sisältöä.

Ei kuulosta kovin uskottavalta.

Vielä parikymmentä vuotta sitten television ja radion asiaohjelmat seurattiin pieteetillä – ajan tasalla oleminen, mielipiteen muodostaminen ja maailmanpolitiikan tunteminen kuului yleissivistykseen.

Mutta miten on nyt? Mitä on tapahtunut tiedolle ja tiedonjanolle?

Onko niin, että kun tieto on jokaisen kaivettavissa googlettamalla, se ei enää kiinnostakaan? Kun koko maailma on ihan tässä minun käsissäni, yhden napinpainalluksen päässä, se ei enää olekaan niin kiihottava. Se arkipäiväistyy ja menettää osan taikavoimastaan.

Nyt jos koskaan on tilausta ja tarvetta asiantunteville ulkomaantoimittajille. Sellaisille, joiden oivaltavat ja taustoittavat jutut näyttävät maailmasta niitäkin kulmia,

jonne kamerat eivät ole jo valmiiksi kääntyneet.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2009.

Muut Kumppani-lehden linkit

• Pääkirjoitus: Sakset käteen!
  
• Kolumni: Mikä tekee naisen?
• Kovissa kansissa: Demokratia on rikki
• Kolumni: Miksi ydinaseista pitäisi luopua?
  
• Peter Kuria: Ilmasto pelastuu lapiohommilla
  
• Egyptin bloggaajat löysivät äänensä internetistä
• Reppu & passi: Mene kotiin, Suomi!
  
• Arjen sankari: Koreografi Maria Helena Pinto
• Naapurit: Aikakone ja hollantilaisten pikkuveljet
  
• Puhe & kupla: Säästöillä parempia uutisia?

• Kumppani 11/2009
• Uusin Kumppani