Maailman Kuvalehti | Ihmisoikeudet

2.6.2008 | 10.30

Saamelaisten kapina

Nils Gaupin elokuvassa saamelaiset ajetaan ahtaalle viinan, byrokratian ja kirkon voimalla.

Koutokeino on nykyään saamelaisen kulttuurin keskus. Norjan Finnmarkissa sijaitseva kylä oli 150 vuotta sitten vain pieni kauppapaikka, jossa norjalaiset ja saamelaiset kohtasivat.

Sodankylän elokuvajuhlilla esitettävässä Koutakeinon kapina -elokuvassa käsitellään saamelaisten asemaa 1850-luvun yhteiskunnassa. Saamelaisia kampitetaan jatkuvasti uskonnon ja byrokratian voimalla, kunnes he ajautuvat lain tuolle puolen, ja lopulta avoimeen kapinaan.

Elokuvan ohjaaja Nils Gaup on itse yhden teloitetun kapinallisen suora jälkeläinen. Gaup ohjasi vuonna 1987 maailman ensimmäisen saamenkielisen pitkän elokuvan Ofelas, joka oli myös Oscar-ehdokkaana.

Henkilökohtainen ote on selvä: lumisissa maisemissa juoksevat porolaumat ovat elokuvan kauneinta antia ja saamelaisten elämän ku-vaus on vahvaa.

Elokuvan maailmassa norjalaisten ketkuilut tulevat porotaloudessa eläville saamelaisille yllätyksenä. Taistelu viinaa ja byrokratiaa vastaan on taistelua elämästä ja kuolemasta. Elokuvassa ahtaalla ovat saamelaiset. Nykyisin saamelaisuutta uhkaa kaupungistuminen ja sulautuminen valtaväestöön.

Suurin osa Koutakeinon kapinasta näyttää, kuinka saamelaisia ylenkatsotaan ja sorretaan. Heidän kapinansa - kun se vihdoin alkaa - ei ole harkittu yritys muuttaa maailmaa, vaan epätoivoinen väkivallan purkaus. Järjestelmällinen saamelaisasioiden ajaminen alkoi tosissaan vasta 1900-luvun puolivälissä.

Muut Kumppani-lehden linkit

• Näin sen näin: Peking kesällä 1966
  
• Kulttuuripalat
• Tumman puun tarinoita
• Kuukauden kirja: Minuus vieraalla maalla
• Kesän kelpo kapine: Varjo
• Kesäkirjoja
• Kulttuurikolumni: Vapaus on ainoa vaihtoehto
• Maailman levyt
  

• Kumppani 6-7/2008
• Uusin Kumppani