Maailman Kuvalehti | Ympäristö

2.5.2008 | 10.30

Arjen sankari: Kolmannen polven sandaalisuutari

Tavallinen arki ei näytä kaikkialla samalta.

Ghanalainen John Agdei ei tunne sellaisia käsitteitä kuin "kulutushysteria", "epäekologinen tuotanto" tai "kehitysmaihin jalkautunut kertakäyttökulttuuri". Päinvastoin, Agdein kolmekymmentä vuotta ammattinaan harjoittama kierrätysfilosofia edustaa jotakin aivan muuta. Hän valmistaa rekkojen käytetyistä renkaista kumisandaaleja ja myy niitä kadunvarsikojussaan.

"Haen renkaat halvalla paikalliselta korjaamolta, mahdollisimman suurissa satseissa. Sitten leikkaan kumin veitselläni suikaleiksi ja teen asiakkaiden toiveiden mukaan sandaaleja", Agdei selittää. Työkalupakkiin kuuluu ainoastaan vasara, sakset, pihdit ja nauloja, joten asiakkaiden toiveiden täyttämisessä onnistuminen on kunnioitettava suoritus.

Kumikenkien suutarointi kulkee John Agdein verenperintönä. Nyt 50-vuotias mies oppi sandaalien teon ensimmäiseksi ammatikseen isältään, jolle taas tämän isä oli opettanut taidon.

"Tämä on hyvä työ, vaikka joku saattaa minulle välillä nauraakin. Kuluja ei ole juuri nimeksikään, ja tulot ovat tasaiset", Agdei selvittää.

Yksi kenkäpari valmistuu varttitunnissa ja myydään 20 sentin hintaan. Päivässä kenkiä tulee myytyä viidestä ja kahteenkymmeneen. "Pari kestää viisikin vuotta, ovat asiakkaat kehuneet."

Agdein asiakkaina on pääasiassa maanviljelijöitä, jotka käyttävät sandaaleja maatöissä ja karjatiloilla. "Teen myös muodikkaampia kenkiä, esimerkiksi opiskelijoille, jos he pyytävät", hän vakuuttaa. Varsinaista sesonkia ei ole, sandaalien myynti pysyy samana ympäri vuoden.

Agdei tietää itsensä lisäksi kaksi samaan tyyliin kumia suutaroivaa miestä. Kilpailua siis on, mutta ammattitaito ratkaisee sen, kuka saa asiakkaat. Agdei on opettanut taitonsa omalle pojalleen, joka auttelee toisinaan isänsä kojulla ja kiertää maakuntaa myymässä sandaaleja.

"On hyvä tietää, että joku lapsista jatkaa työtä. Sandaalit ovat turvallinen tulonlähde, vaikka monet ihmiset haluavatkin ostaa yhä hienompia tavaroita", Agdei sanoo.

Totta kai Agdeikin haluaa pysyä kehityksessä mukana: hän on hiljattain ideoinut kumisia laukunhihnoja ja vöitä. "Oikeastaan osaan tehdä kumista mitä vain keksit. Tämän materiaalin tunnen niin hyvin", Agdei vakuuttaa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2008

Muut Kumppani-lehden linkit

• Pääkirjoitus: Hiipivä jätti
  
• Kolumni: Kapitalismi saapui Pembaan
• Kolumni: Luova talous kehitystä palvelemaan
• Diiva luotiliiveissä
• Reppu & passi: Junailua huivin suojassa
• Naisoppaat vuorta valtaamassa
• Naapurit: Miehiä ja koiria
• Haitiin palautetut
• Puhe & kupla: Kevein siivin?

• Kumppani 5/2008
• Uusin Kumppani

Maatieto