Maailman Kuvalehti | Kulttuuri

2.4.2007 | 10.30

Juhlahumua Ecuadorissa

Inkavaltakunnan aikaisia juhlia Corpus Christiä ja Inti Raymia juhlitaan näyttävästi ja kovaäänisesti. Perinteet yhdistävät mutta myös erottavat ecuadorilaisia.

Linnan sisällä pyörivät ilotulitehyrrät paukkuvat ja rätisevät tähtisateen lailla. (Kuvaaja: Milla Kontkanen)

On yhdeksäs torstai pääsiäisen jälkeen, tumma kesäkuinen ilta eteläisessä Ecuadorissa. Kuulen ilotulituksen paukkeen jo kaukaa. Cuencan keskustassa sijaitsevassa Calderón-puistossa alkaa sataa, mutta räjähdykset taivaalla jatkuvat.

Ollaan keskellä Corpus Christiä, Kristuksen ruumiin juhlaa. Tapahtumalla juhlistetaan ehtoollista, joka on yksi katolisen kirkon seitsemästä sakramentista.

Katumyyjät pystyttävät kiireesti varjoja kojujensa ylle, väki hakeutuu suojaan kirkon kaarien alle. Joku on tuonut mukanaan koiran: se juoksee kehää talutushihnassa, kuono kohti paukkuvaa taivasta haukkuen.

Kun sade ja ilotulitus loppuvat, kirkon edustalla alkaa tohina. Ihmisjoukko kannattelee valtavaa paperilyhtyä ja yksi sytyttää sen sisään tulen. Lyhty nousee ilmaan kuin pieni kuumailmapallo. Pian lyhtyjono tähdittää taivasta lentäessään kauas esikaupunkeihin.

Kristinuskon mukaan ehtoollinen sai alkunsa kiirastorstaina, kun Jeesus jakoi viimeisellä aterialla viinin verenään ja leivän ruumiinaan. Kun katolinen kirkko halusi 1200-luvulla ehtoolliselle oman juhlapäivänsä, kiirastorstai ei kuitenkaan sopinut. Sehän kului pitkäperjantain ja pääsiäisen valmisteluissa ja oli surun aikaa. Vuonna 1264 paavi Urbanus IV määräsi Corpus Christin juhlittavaksi pyhän kolminaisuuden päivän jälkeisenä torstaina, 60 päivää pääsiäisen jälkeen.

Latinalaiseen Amerikkaan Corpus Christi tuli valloittajien mukana 1500-luvulla. Ecua

Maatieto