Maailman Kuvalehti | Kehitysyhteistyö

20.3.2005 | 00.00

Suomi lipsuu 0,7-tavoitteestaan

Suomi ei ole viime aikoina kantanut vastuutaan äärimmäisen köyhyyden vähentämisestä tai globaalin turvallisuuden parantamisesta. Panostus kehitysyhteistyöhön on pudonnut jopa EU-maiden keskiarvon alapuolelle. Muun muassa OECD:n tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 2003 kehitysyhteistyöhön käytettiin Suomessa 0,35 prosenttia, 15 EU-maassa keskimäärin 0,44 prosenttia ja Pohjoismaissa yli 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Hallitusohjelmassaan Vanhasen hallitus teki tilanteesta oikean johtopäätöksen ja sitoutui huolehtimaan, että apu nousee YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

Maaliskuisissa neuvotteluissa lähivuosien menokehyksistä hallitus ei kuitenkaan puhunut samaa kieltä hallitusohjelmansa kanssa. Hallitus ehdottaa kehitysapuun noin 0,02 prosenttiyksikön vuosittaisia nostoja vuoteen 2009 asti. Tällä tahdilla apu jäisi vuosikymmenen taitteessa 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki onkin jo esittänyt, että 0,7 prosentin tavoite saavutettaneen vuonna 2012 tai 2013. Nykyinen hallitus on siis rikkomassa lupauksensa ja sysäämässä vastuun Suomen sitoumuksen täyttämisestä seuraavalle hallitukselle.

Kehitysyhteistyö puhutti kansanedustajia maaliskuun aikana useaan otteeseen. Enemmistö heistä onkin kritisoinut hallituksen suunnitelmia. Maaliskuun alussa 102 kansanedustajaa allekirjoitti kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmassa pysymisen puolesta.

Menokehyksiä käsitelleessä eduskunnan täysistunnossa 15. maaliskuuta kaikki puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattivat ryhmäpuheenvuoroissaan kehitysavun kasvattamista 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. "Suomen on huomioitava kansainväliset velvoitteet ja muistettava, että näin luodaan turvallisempi maailma", totesi esimerkiksi keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi.

"Huoli köyhistä ja syrjäytyneistä - sekä sekä kotimaassa että ulkomailla - on vahvana punaisena lankana hallitusohjelmassa", muistutti puolestaan demarien kansanedustaja Jukka Gustafsson.

"Vanhasen hallituksen päätös tarkoittaa muun muassa sitä, että hallituksen alkuvuodesta Aasian hyökyaaltokatastrofin uhreille lupaamat 50 miljoonaa euroa ovat pois maailman muilta, erityisesti Afrikan köyhiltä", huomautti Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes.

Kansalaisaktiivisuuden kaksi euroa

Myös kansalaisjärjestöjen 0,7-kampanja on ollut aktiivinen kehysneuvotteluiden aikana. 82 järjestöä allekirjoitti yhteisen vetoomuksen ja asian tärkeyttä terotettiin puhelimitse sekä kasvotusten kymmenille ministereille, kansanedustajille ja virkamiehille.

Laajan yleisön ja lehdistön huomion kiinnitti erityisesti Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-nuorisoverkoston kahden euron kampanja 7.-12. maaliskuuta. Rauhanomaisessa tempauksessa noin kymmenkunta nuorta aikuista majoittui teltoissa Helsingin keskustassa ja eli kahdella eurolla päivässä kohdistaakseen ohikulkijoiden, kansanedustajien ja median huomion maailman köyhiin.

Kumppanin ilmestyessä menokehys on todennäköisesti edelleen eduskunnan käsittelyssä ja lobbaustyö kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseksi jatkuu.

Muut Kumppani-lehden linkit:

Lyhyet palat: Kumppani ja Kepa 20 vuotta ym.
Rauhanpormestarit vauhdissa
Rauhan syrjässä kiinni
Kehitysyhteistyöstä kehitystuotteeksi?
Eurooppa - suuri tuntematon
Kolumni: Maailmanparannuksen menestystarinoita
Kolumni: Kehitykseen WTO:n kautta

Kumppani 4/2005
Uusin Kumppani