KolumnitMaailman Kuvalehti | Talous

30.12.2004 | 00.00

Onko Intiasta tulossa maailman kaatopaikka?

Intiaan tulvii Irakista ja Afganistanista purkamattomia ja käytettyjä kranaatteja ja ohjuksia romumetallin kierrätykseen samalla, kun kaupan vapauttaminen ja yksityistäminen tuhoavat maan rauta- ja terästeollisuutta.

Intian maatalous on kokemassa rauta- ja terästeollisuuden kohtalon. Hallituksen toimet maatalouskaupan vapauttamiseksi tappavat maanviljelijöitä ja tuhoavat Intian maatalouden.

Yli 25 000 maanviljelijää on tehnyt itsemurhan jouduttuaan taloudelliseen ahdinkoon tuotantokustannusten kohoamisen ja hintojen laskun vuoksi.

Samaan tapaan kuin kranaattiromua tuodaan maahan samalla kun rauta- ja terästeollisuutta ajetaan tahallaan alas, muuntogeenisiä organismeja - maatalouden vastineita räjähtämättömille kranaateille - tuodaan maatalouteen, vaikka ne tulevat maanviljelijöille kalliiksi ja ovat ympäristölle vaarallisia.

Ensimmäisen muuntogeenisen viljelykasvin, bt-puuvillan, istuttamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tuona aikana maanviljelijät ovat niittäneet pienempää satoa ja tehneet tappiota. Tästä huolimatta hallitus - ensin BJP-puolue, sitten kongressipuolue - hokee edelleen tyhjiä väitteitään, joiden mukaan muuntogeeniset organismit tuottavat hyvin ja tuovat ratkaisun nälänhätään.

Vierailin juuri Uttaranchalin osavaltiossa alueilla, joiden maatiloilla harjoitetaan siemenkeräystä ja luomuviljelyä. Nämä tilat tuottavat yli kolme tonnia raakariisiä, yli viisi tonnia revonhäntää, sormihirssiä ja kyyhkyherneitä, tai yli 15 tonnia guavoja, banaaneja, appelsiinejä, limettejä, greippejä, mangoja ynnä muuta - eekkeriä kohden.

Bt-puuvillaa luvattiin 1,5 tonnia eekkeriä kohden, mutta sato tuotti ainoastaan 200 kiloa. Viljelijöille oli luvattu 220 dollaria lisätuloja per eekkeri, mutta sen sijaan he menettivät 130 dollaria.

Intian hallituksen - itse asiassa kaikkien vastuuntuntoisten hallitusten - tulisi lopettaa muuntogeenisten siementen myynti, sillä maanviljelijöiden itsemurhat ovat lisääntyneet ja yhä useammat sadot ovat epäonnistuneet testaamattomien, sopeutumattomien ja tarpeettomien siementen vuoksi, joita myyvien monikansallisten yhtiöiden ainoa tavoite on tehdä valtiot riippuvaiseksi heidän siemenistään.

Muuntogeeniset organismit ovat varma tapa tuhota oikeus päättää siitä, mitä siemeniä mailleen kylvää. Niiden tuhansien viljelykasvien sijasta, joita Intiassa nyt syödään, maatalous tuottaa kohta ainoastaan niitä neljää muuntogeenistä viljelykasvia, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein kaupallistetuimpia: soijapapua, maissia, puuvillaa ja rapsia.

Sen sijaan, että ne kestäisivät paremmin kuivuutta, tulvia ja suolapitoisuutta, olisivat maukkaita ja hyväntuoksuisia tai olisivat terveellisiä ja ravitsevia kuten sadattuhannet vanhat Intian maanviljelijöiden viljelemät lajikkeet, muuntogeenisillä kasveilla on vain kaksi ominaisuutta: niillä on vastustuskykyä kasvimyrkkyjä vastaan ja ne tuottavat bt-toksiinia.

Molemmat ominaisuudet lisäävät toksiinien määrää ruuassa ja maanviljelyksessä, eivätkä ne ole kestäviä, sillä rikkaruohojen ja tuhoeläinten hävittämisen sijaan ne luovat superrikkaruohoja ja supertuhoeläimiä.

Sen sijaan, että siemenet kuuluisivat 600 miljoonalle intialaisnaiselle, jotka säilöisivät, lajittelisivat ja jakaisivat ne huolellisesti ja järkevästi, yhdestä yhtiöstä - Monsantosta - on tulossa siementen "omistaja", ja usein vieläpä biopiratismin keinoin. Näin kävi patentin numero EP 445929 tapauksessa, jossa Euroopan patenttivirasto myönsi intialaiselle viljalajikkeelle patentin. Se kuitenkin peruutettiin lokakuussa.

Biopiratismin kynsiin ovat joutuneet myös neempuu ja basmatiriisi, minkä seurauksena ennestäänkin köyhät maanviljelijät köyhtyvät entisestään joutuessaan maksamaan korkeita hintoja ja patenttioikeusmaksuja siemenistä. Maanviljelijöitä on myös uhkailtu sakoilla teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomuksista, kun Monsanton myrkylliset geenit ovat levinneet pölytyksen mukana heidän mailleen. Näin kävi kanadalaiselle maanviljelijälle Percy Schemiserille, jonka Monsanto haastoi oikeuteen patentin loukkauksesta, kun yhtiön rapsi saastutti Schemiserin pellon ja tuhosi hänen satonsa puhtauden.

Tämä siemendiktatuuri ja geneettinen imperialismi on torjuttu useimmissa maissa: neljä maata kylvää 94 prosenttia muuntogeenisistä siemenistä. Geeniteknologia on pettänyt maanviljelijät ja ympäristön. IPS

---

Muut Kumppani-lehden linkit:

Lyhyet palat: Suomi kaukana Kioton tavoitteista ym.
Tervetuloa, Eurooppa!
Darwinin painajainen
Irti kullasta, IMF!
Kolumni: Kaikki maailman hyvät rasistit, yhtykää

Kumppani 1/2005
Uusin Kumppani

Maatieto