Suomi tuntuu unohtaneen meidät

Muut Pohjoismaat toimivat aktiivisesti Länsi-Saharan rauhanprosessin edistämiseksi, mutta Suomi on jäänyt jälkijoukkoihin. Ulkoministeriöllä sen koommin kuin kansalaisjärjestöilläkään ei ole yhtään projektia Länsi-Saharassa.

-- Teillä on paljon kauniita puheita, mutta vähän tekoja, arvioi Länsi-Saharan vapautusrintaman Polisarion edustaja Lamine Yahiaoui.

Missä vaiheessa joulukuuksi suunnitellun kansanäänestyksen valmistelu on? -- Länsisaharalaisten kiinnostus on ollut käsin kosketeltavaa. Siitä kertoo 147 000 rekisteröitynyttä äänestäjää. Yli puolet YK:n kansanäänestyssuunnitelman asioista on jo onnistuttu ratkaisemaan.

Pitääkö suunniteltu aikataulu?

-- Jos asiassa edetään ripeästi, voidaan äänestys järjestää ensi vuoden puoliväliin mennessä.

Miten arvioit YK:n toimintaa Länsi-Saharassa?

-- Vuonna –96 olimme jo valmiita pakkaamaan YK:n ikuiset toteutumattomat suunnitelmat hautajaisarkkuun. Pääsihteeri Kofi Annan on saanut prosessin kuitenkin uuteen vauhtiin. Nyt toivomme vain, että Marokko lopettaisi jarrutuksen ja kansanäänestys päästäisiin järjestämään.

Mitä Suomessa voitaisiin tehdä rauhanprosessin tukemiseksi?

-- Valitettavasti minun on sanottava, että Suomi tuntuu jääneen jälkeen muista Pohjoismaista. EU:ssa ja YK:ssa olemme kyllä saaneet sanallista tukea, mutta kahdenkeskisissä suhteissa ja konkreettisissa teoissa Suomi on ollut toimeton.

-- Norja ja Ruotsi ovat panostaneet miinanraivaukseen ja tukevat humanitaarisia hankkeita pakolaisleireillämme. Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla sen enempää kuin millään suomalaisella kansalaisjärjestölläkään ei ole ollut viimeiseen kolmeen vuoteen yhtään projektia Länsi-Saharassa.

-- Paljon olisi kuitenkin tehtävissä: tarvitsisimme asiantuntijoita, pakolaisten koulutus ja terveydenhuolto tarvitsee tukea ja erityisesti tarvitaan poliittista painetta Marokkoa kohtaan.

Miksi lännessä on oltu niin hiljaa Länsi-Saharasta?

-- Samaa mekin mietimme, mutta kysymys pitäisi esittää lännen poliittisille johtajille. Selitykset ovat kyllä tuttuja: kylmä sota on päättynyt, eikä tasapainoa haluta horjuttaa Marokkoa painostamalla.

Voiko konflikti kärjistyä uudelleen aseelliseksi?

-- Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kärsivällisyys. Aseellinen taistelu lopetettiin vuosikymmenen vaihteessa eikä siihen ole paluuta.

Timo Saari